Suomessa ollaan laajalti huolissaan siitä, miten pystymme hoitamaan ikääntyvän väestön. Työvoiman riittävyys on yksi suurimmista haasteista, mutta peli ei ole menetetty, todettiin Hyvinvointiala HALIn järjestämässä paneelikeskustelussa 21.10.2019.
”Mistä osaavat tekijät työmarkkinoille?” kysyttiin paneelikeskustelussa, joka pidettiin Hyvinvointiala HALIn järjestämässä Sote + työ -syysseminaarissa. Keskustelemassa olivat elinkeinoministeri Katri Kulmuni, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja HALIn työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri. Keskustelun juonsi EVAn johtaja Emilia Kullas.
Katri Kulmuni näki sote-alan työvoiman saannin osana laajempaa kysymystä siitä, kuinka yhä useampi saadaan työelämään ja jaksamaan työssä. Pohjana on hyvä talouskehitys. Sen lisäksi tarvitaan lisää työhyvinvointia ja vähemmän sairauspoissaoloja.
– Tarvitsemme varmaan myös ulkomaista työvoimaa. Hoidon ja hoivan haastetta ei kuitenkaan ratkaista pelkästään henkilökuntaa lisäämällä vaan myös teknologia auttaa palveluiden tuottamisessa”, Kulmuni sanoi.
Työn pitää olla mielekästä
Silja Paavolan näkökulma työvoimahaasteisiin on työn mielekkyys. Hoitajat opiskelevat hoitotyöhön ja heidän pitäisi työelämään tultuaan saada tehdä sitä, mihin ovat kouluttautuneet ja mitä työltään odottavat. Nyt todellisuus on usein muuta, mikä vähentää alan houkuttelevuutta ja saa koulutetut hakeutumaan muualle tai muihin tehtäviin.
-Työn pitäisi olla myös säällisesti mitoitettu. Nyt työtä on liikaa ja ihmiset väsyvät. Hoitotyön ammattilaiset ovat tällä hetkellä todella kovilla sekä fyysisesti että psyykkisesti, Paavola painotti.
Hänen mukaansa alalle saadaan työvoimaa ja ihmiset saadaan pysymään alalla, kun asiakas on keskiössä ja työtä on mahdollista tehdä lämpöisellä kädellä, syvällä sydämellä ja piinkovalla ammattitaidolla.
– Aika on usein se, mitä asiakkaat tarvitsevat eniten. Kun hoitajilla ei ole kapasiteettia sitä antaa, moni aikaa tarvitseva asia hoidetaan medikaalisesti, Paavola pohti.
Teknologiaa hyödynnettävä tehokkaammin
Seminaariyleisö osallistui keskusteluun vilkkaasti. Eniten puheenvuoroissa nousi esiin palveluiden innovatiivinen kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen. Siihen pitäisi panostaa enemmän.
Tuomas Mänttärin mielestä kyse on osittain poliittisesta valinnasta. Hallitusohjelman tie palveluiden kehittämiseksi on regulaation tie. Se tarkoittaa nykyistä korkeampien henkilöstön vähimmäismitoitusten säätämistä.
-Miten voidaan kehittää teknologiaa, kun tiukemmissa mitoituksissa ei oteta millään tavalla huomioon mahdollista teknologian kehitystä. Tämä on haastava yhtälö, Mänttäri sanoi.
Hänen mielestään keskustelu on nyt painottunut liikaa iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Vanhuspalveluita on paljon muitakin, mutta kaikkiin ei voida tarjota ratkaisuksi tiukempia henkilöstömitoituksia.
-Lisäksi meillä on paljon muitakin sote-palveluita, joihin kaikkiin tarvitaan työntekijöitä ja rahaa. Nyt olisi tärkeää pystyä fokusoimaan, mikä on tärkeysjärjestys, Mänttäri pohti.
Varma työpaikka houkuttaa
Mutta riittääkö osaava henkilökunta ja millaista sen pitäisi olla?
Tuomas Mänttärin mukaan hoitoalalle tarvitaan laaja kirjo erilaisia ammattilaisia, joista ylivoimaisen enemmistön pitää olla vähintään lähihoitajan tasoa. Tästä ollaan yksimielisiä. Mutta hänen mukaansa osa ratkaisua ja kaikkein nopein tapa saada lisää käsiä hoitotyöhön olisi vähän lyhyempi koulutus.
-Yhden lukuvuoden hoiva-avustajakoulutuksella pystyisi tekemään todella paljon. Vaativampi työ olisi edelleen pitemmän koulutuksen saaneilla, kuten pitääkin olla. Mutta tämä voisi olla keino saada nopeasti työntekijöitä, joita ei nyt ole.
Lisäksi Mänttäri muistutti, että sote on toimiala, jolla kaikkein varmimmin riittää tulevaisuudessa töitä. Se on iso arvo ja tärkeä houkutin, kun pohditaan, saadaanko alalle tulevaisuudessa osaavaa henkilökuntaa.
Teksti: Martti Ahlstén
