Hallitus suunnittelee rahoittavansa vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen noston leikkaamalla sairaanhoitovakuutuksen korvauksista eli ns. Kela-korvauksista. Kela-korvaukset on luotu parantamaan kansalaisten hoitoon pääsyä ja valinnanmahdollisuuksia sekä purkamaan painetta julkisen sektorin terveydenhuollosta, muistuttaa Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Kela-korvauksista leikkaaminen toimii kaikkia näitä tavoitteita vastaan.
Kela-korvaukset ovat universaali etuus, jonka jokainen yksityisiä terveyspalveluita käyttävä saa samoin perustein tuloista riippumatta. Järjestelmä lisää tutkitusti sekä väestöryhmien välistä että alueellista yhdenvertaisuutta.
– Kela-korvausten leikkaaminen kasvattaa entisestään kritisoitua kuilua palveluiden saatavuudessa eri väestöryhmien välillä. Osalla on käytössään työterveyshuoltoon liittyvä sairaudenhoito tai varaa ottaa vakuutus. Valtaosa kansalaisista jää pelkästään julkisten terveyspalveluiden varaan. Niiden saatavuus on liian usein hävettävän heikkoa, Rajakangas sanoo.
– Hallituksen esityksen myötä pääsy julkiseen terveydenhuoltoon heikkenee entisestään. Vuonna 2018 Kela-korvausten turvin tehtiin noin 9 miljoonaa hoitokäyntiä. Jos näistä käynneistä edes murto-osa siirtyy julkisen sektorin palveluiden piiriin, tilanne muodostuu katastrofaaliseksi.
Kela-korvaus on äärimmäisen kustannustehokas julkisen talouden näkökulmasta. Esimerkiksi yli kolme miljoonaa lääkärivastaanottoa vuonna 2018 maksoivat yhteiskunnalle noin 56 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin tuottamana kustannus olisi ollut vähintään nelinkertainen. Hallitus asettaa esityksensä myötä valtavan lisähaasteen jo nyt talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille.
Kela-korvausten leikkaamisella hallitus vaikeuttaa entisestään sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Se johtaa hoidon saatavuuden heikkenemiseen hoitojonojen pidentyessä, eriarvoisuuden lisääntymiseen ja julkisen sektorin kustannusten kasvamiseen.
– Eikö hallitus ymmärrä lainkaan päätöstensä syy- ja seuraussuhteita, Rajakangas ihmettelee.
