Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön laajamittainen testaaminen koronavirukselta on erittäin tärkeää hoivakotien ja kotihoidon asukkaiden suojelemiseksi. Jotta laaja testaaminen oli mahdollista, valtion on korvattava kyseiset testit. Myös yksityisen sektorin resurssit testien toteuttamiseen on otettava käyttöön. Työntekijöiden testit voidaan rahoittaa Kansaneläkelaitoksen kautta.
Sote-palvelualoilla työskentelee edelleen paljon henkilöstöä, joita ei ole päästy testaamaan kapasiteettipulan ja testien korkean hinnan vuoksi. Esimerkiksi (pienillä) sosiaalipalvelualan tuottajilla ei välttämättä ole mahdollisuutta hankkia testejä kaikille työntekijöilleen. Tähän tarvitaan välittömästi valtion apua, jotta asiakkaiden altistumiset voidaan minimoida.
-Valtion on korvattava koronatestit täysimääräisesti ainakin sote- ja suojelualojen työnantajien järjestämässä työterveydenhuollossa, eikä näiden kustannuksia pidä laskea työterveyshuollon korvausten enimmäismääriin, vaatii Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Koronaviruksen nykyistä laajemmalla testaamisella tartuntoja saadaan kiinni aikaisemmin ja uusia altistumisia voidaan ehkäistä. Testaus mahdollistaa myös koronaviruksen tietämättään sairastaneiden palaamisen takaisin töihin.
Myös ihmisten elämää ja taloutta heikentäviä rajoituksia voidaan purkaa nopeammin laajamittaisen testaamisen avulla. Mahdolliset uudet rajoitteet voidaan pitää paikallisina, mikäli tartuntaketjut päästään pysäyttämään ajoissa. Esimerkiksi Saksa ja monet muut Euroopan maat ovat lisänneet ja lisäämässä testauksia merkittävästi.
Yksityisellä sektorilla on valmius tuplata koronatestien määrä
Yksityisen sektorin palvelutuottajilla on resurssit ja valmius tuottaa noin 4 000 koronatestiä vuorokaudessa. Hyödyntämällä näitä resursseja julkinen sektori voisi nopeasti tuplata nykyisen testausmäärän. Tällöin Suomessa kyettäisiin testaamaan noin 7 000 ihmistä vuorokaudessa nykyisen noin 3 000 asemesta.
– Valtion suorahankinta Kelan kautta mahdollistaisi myös sen, että koronatestejä tehdään viranomaisten määrittelemille kohderyhmille ja prioriteettijärjestyksessä. Tällöin etusijalla olisivat luonnollisesti sote- ja suojelualojen asiakaspalvelua tuottavat henkilöt, sanoo Rajakangas.
