Suomen hallitus ilmoitti tällä viikolla, että Suomi siirtyy koronakriisin hallinnassa uuteen vaiheeseen. Kaikkia ihmisiä koskevia rajoituksia aletaan hallitusti purkaa. Samalla noudatetaan ajattelua ”testaa – jäljitä – eristä – hoida”. HALI kannattaa hallituksen linjauksia, ja on laatinut oman esityksensä linjausten tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
Rajoitustoimenpiteistä on pian tai ehkä jo nyt Suomessa enemmän haittaa kuin koronaviruksesta itsestään. Terveysongelmat kasautuvat kiireettömien hoitojen jäädessä väliin, talouden taantuma ja yritysten ahdinko syvenevät, haavoittuvassa asemassa olevien pahoinvointi kasvaa ja mielenterveysongelmat lisääntyvät.
Itse viruksen kanssa joudumme elämään vielä pitkään. Rokotteen tuloa odotellessa yhteiskunnan rattaat on saatava pyörimään ja yleisrajoituksia pitää purkaa. Se edellyttää ennen kaikkea testauksen ja suojauksen äärimmäistä tehokkuutta.
Kaikkien oireilevien ja altistuneiden henkilöiden on päästävä julkisin varoin maksettuun koronavirustestiin viipymättä. Tämä on valtakunnallinen linjaus jo nyt, mutta todellisuus on toinen.
HALI saa jatkuvasti jäsenistöltään viestejä, että edes sote-henkilöstö ei pääse testeihin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan julkista testauskapasiteettia on jopa käyttämättä, koska testattavia ei ole. Jossakin on katkos. Asia pitää korjata välittömästi. Ministeriön ja THL:n on välitettävä kentälle selvä tieto jokaisen oireilevan ja altistuneen ottamisesta testiin heti.
Mikäli julkisen sektorin oma testauskapasiteetti ei riitä, palvelujen järjestäjän on ostettava testejä yrityksiltä. Yksityisen sektorin yhteenlaskettu testauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 4 000 testiä päivässä. Määrä kasvaa koko ajan. Yritykset pystyvät tekemään koko testauksen prosessin jäljittämistä myöten.
Viruksen hallinnassa auttavan geenimonistustestin lisäksi on panostettava COVID-19 –vasta-ainetesteihin, jotka mahdollistavat palaamisen normaalielämään.
Testaamisen lisäksi rajoitustoimia voidaan purkaa, jos huolehditaan suojavarusteiden saatavuudesta ja niiden käytön selkeästä ohjeistuksesta. Sote-alalla lähes normaalitoimintaan voidaan palata, kun suojavarusteet ovat kunnossa.
Suojavarusteet ovat kuitenkin aiheuttaneet yksityisille sote-tuottajille monenlaista huolta kriisin aikana: niiden saatavuus on ollut heikkoa, kustannukset ovat nousseet moninkertaisiksi – paitsi rajusti lisääntyneen käytön, myös merkittävästi kallistuneiden hankintahintojen vuoksi. Laadussa on ollut toivomisen varaa ja käytön ohjeistus on ollut epäselvää.
Sekä julkiset että yksityiset toimijat pyrkivät hankkimaan suojamateriaaleja ensisijaisesti markkinoilta ja turvautuvat vasta sitten Huoltovarmuuskeskuksen materiaaleihin. Tarvittaessa Huoltovarmuuskeskuksen materiaalin pitää kuitenkin olla yksityistenkin toimijoiden käytettävissä – maksutta. HALIn aivan tuoreen kyselyn mukaan alle puolet julkiselta sektorilta materiaalia pyytäneistä ei ole niitä saanut, ja saaneista yli puolet on joutunut maksamaan niistä. Ministeriön on ohjeistettava järjestäjiä asiasta viipymättä ja selkeästi.
Ministeriön on linjattava välittömästi, että terveydenhuollolle luvattu korvaus koronasta johtuvista kustannuksista koskee myös yksityistä sektoria. Suojavarusteiden on myös oltava tullimaksuista ja arvonlisäverosta vapaita myös yksityisille toimijoille. Valtion on ohjeistettava asiassa tullia ja verohallintoa.
Lue koko HALIn tämänhetkinen exit -strategia ja toimialakohtainen tilanne.
