Suomi on siirtynyt koronan vastaisessa taistelussa ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -strategiaan. Strategian onnistumiseksi koko ketjun on toimittava, erityisesti riskiryhmien parissa työskentelevän sote-henkilöstön osalta. Valitettavasti osa sairaanhoitopiireistä ei ole mukana edes strategian ensimmäisessä vaiheessa eli testaamisessa.
Hyvinvointiala HALI ry:n kyselyn mukaan viidessä sairaanhoitopiirissä alle 30 prosenttia testauksen tarpeessa olleista yksityisen sektorin sote-työntekijöistä on päässyt COVID-19-testeihin. Heikoimmin testeihin pääsi Vaasan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.
– Sote-henkilöstön testaaminen on nyt laitettava kuntoon. On huolestuttavaa, ettei edes riskiryhmien kanssa toimivia työntekijöitä testata nopeasti. Karanteenien aikaisten sijaisten palkkaamisesta syntyy myös mittavat lisäkustannukset työnantajille ja sitä kautta viime kädessä veronmaksajille. Monet ongelmat olisivat vältettävissä oikea-aikaisella testaamisella, väittää Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Osa sairaanhoitopiireistä toimii esimerkillisesti. Keski-Pohjanmaalla (Soite), Kymenlaaksossa (Kymsote), Lapissa (LSHP), Länsi-Pohjassa (LPSHP) ja Pohjois-Karjalassa (Siun sote) kaikkien vastanneiden HALIn jäsenten testaustarpeessa olleet työntekijät ovat päässeet testeihin. Keskimäärin COVID-19-testiin on päässyt kaksi kolmesta testin tarpeessa olleesta yksityisen sektorin sote-työntekijästä.
Kuvio 1. Julkisrahoitteiseen COVID-19 -testiin päässeiden osuus kaikista testin tarpeessa olleista yksityisten sote-palveluntuottajien työntekijöistä.
