Laki hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta eli seitsemän työntekijää kymmentä vanhusta kohden on tulossa täysimääräisesti voimaan siirtymäajan jälkeen vuoden 2023 huhtikuussa. Hyvinvointiala HALI, lainsäädännön arviointineuvosto ja useat muut lausujat ovat koko ajan edellyttäneet, että hoitajamitoituksen uudistamiseen tarvittavan rahoituksen ja henkilöstöresurssin on oltava riittävä. Mitoitus ei voi nousta vielä elokuussa, kuten hallituksen alkuperäinen tarkoitus oli.
Tänä vuonna iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa pitää olla vähintään viisi työntekijää kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti. Vuonna 2021 mitoitus nousee 0,55:een ja vuonna 2022 se on 0,6 eli kuusi työntekijää kymmentä vanhusta kohden. Vasta vuoden 2023 huhtikuussa mitoitus olisi 0,7.
Henkilöstömitoituksen voimaantulon porrastaminen ja muutoksen edellyttämien kunnille maksettavien valtionosuuksien lisääminen asteittain siirtymäaikana ovat sekä henkilöstön saatavuuden että rahoituksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista.
– On varmistettava, että rahoitus on riittävä ja se huomioi mitoituksen nostosta aiheutuvat lisäkustannukset. Lisäksi tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä, jotta ihmisiä saadaan kouluttautumaan hoiva-alalle, sanoo HALIn hoiva- ja osaamisjohtaja Arja Laitinen.
Välillisen ja välittömän hoivatyön erottaminen lisää kustannuksia välittömästi 1.10.2020
Yksityisen palveluntuottajan luvanmukaiset mitoitukset ovat keskimääräisesti jo yli 0,5. Siitä huolimatta merkittävä kustannusten kasvu syntyy välillisen ja välittömän työn erottamisesta. Laitisen mukaan töiden yksityiskohtainen erotteleminen asiakkaan kodissa tuntuu ylipäätään erikoiselta.
-Tästä syntyvä lisäkustannus pitää korvata palveluntuottajille lain voimaantulon alkaessa. Mitoituksen lisäkustannukset hirvittävät ennestään tiukassa, koronan jälkeisessä taloustilanteessa, Laitinen sanoo.
