Suun terveydenhuollon kiireettömät käynnit romahtivat tänä keväänä koronakriisin vuoksi. Sekä terveyskeskuksissa että yksityisellä sektorilla käynnit vähenivät ainakin puolella. Suun terveydestä huolehtimista ei kannata lykätä. Seurauksena voi olla ongelmia myös yleisterveydelle suun terveydentilan heikkenemisen lisäksi.
Osa yksityisistä toimijoista ja kunnista sulki kiireettömän suun terveydenhuollon toiminnan kokonaan kevään aikana. Myös potilaat itse peruuttivat hoitoaikojaan. Suun terveydenhuollon tarve ei kuitenkaan poistunut – päinvastoin.
– Koronavirusta ei ole voitettu, mutta sen leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Nyt on aika palata hoidon piiriin. Hammashoidossa on ollut jo pitkään käytössä hyvät ja turvalliset suojautumiskäytännöt ja -välineet. Yhtään koronavirustapausta henkilökunnan ja potilaan välillä ei ole suun terveydenhuollossa todettu, sanoo asiantuntija Eveliina Vigelius Hyvinvointiala HALI ry:stä.
Suun terveydestä on erityisen tärkeää huolehtia ennakoivasti.
Suun terveydestä on erityisen tärkeää huolehtia ennakoivasti. Ongelmat voivat kehittyä vakaviksi vähäoireisina tai oireettominakin.
– Hoitamattomat suun sairaudet voivat altistaa myös muille terveysongelmille. Suun tulehdukset voivat myös levitä muualle kehoon, ja ne kohottavat esimerkiksi valtimonkovettumataudin ja sydän- ja aivoinfarktien riskiä sekä saattavat heikentää pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen ja reuman, hoitotasapainoa. Lisäksi suun ongelmien hoitamisen lykkääminen usein mutkistaa hoitoja tai heikentää ennustetta, muistuttaa Oral Hammaslääkäreiden lääketieteellinen johtaja Petra Kari.
Kela-korvauksia on nostettava
Viranomaisten ja kuntien kannattaa ohjeistaa, tiedottaa ja kannustaa suun terveyden palveluihin palaamisesta. Kasvavaan palvelujen kysyntään on myös kyettävä vastaamaan. Jo ennen koronakriisiä suun terveydenhuollon palveluiden saatavuus julkisella sektorilla oli paikoin hyvin heikko. Julkisen sektorin kysyntäpainetta on lisännyt viime vuosien toistuvat ja rajut Kela-korvausten leikkaukset. Koronaepidemian vuoksi entisestään patoutunut hoidontarve on ajanut terveyskeskukset tilanteeseen, johon ne eivät pysty yksin vastaamaan.
– Nykyistä useammalle on avattava mahdollisuus hakeutua hoitoon yksityiselle sektorille. Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia olisi korotettava muutenkin, mutta koronan seurauksena vähintään määräaikaisesti vuoden 2021 loppuun saakka. Asiakkaalle yksityisen sektorin palveluiden käyttämisen on oltava aito vaihtoehto. Nykyinen noin 15 prosentin korvaustaso ei sitä tarjoa. Kelan sairausvakuutuskorvauksen pitäisi olla vähintään 30 prosenttia, Vigelius sanoo.
Lisätiedot:
Eveliina Vigelius, asiantuntija, Hyvinvointiala HALI ry, p. 044 511 4411, eveliina.vigelius.fi
Petra Kari, lääketieteellinen johtaja, Oral Hammaslääkärit, p. 050 505 6590, petra.kari@oral.fi
