Pääministeri Petteri Orpon hallitus sai ensimmäisen budjettiriihensä maaliin kuluneella viikolla. Hallitus ehdottaa ensi vuoden määrärahoiksi 87,9 miljardia euroa, mikä on 4,6 miljardia euroa tämän vuoden talousarviota enemmän. Budjetin alijäämä on 11,5 miljardia euroa, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä on ennakoitua suurempi.
Eniten ensi vuoden budjetin menoja lisäävät kasvavat sote-menot. Vaikka hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa miljardikaupalla, pysyy niiden taloustilanne tukalana. Alueiden on käännettävä alijäämät ylijäämiksi lähivuosina samalla, kun palvelujen tarve kasvaa. Yhtälö on vähintäänkin haastava.
Tiistaina 19.9. Helsingin Sanomien haastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra peräänkuulutti hyvinvointialueilta tuottavuustoimia leikkausten sijaan. Purra totesi, että tehostaminen edellyttää alueilta parempaa johtamista ja ohjausta STM:ltä.
Purran tahtotila on oikea, mutta tässä tapauksessa itseään ei pidä ulkoistaa yhtälöstä. Hallitus on päättänyt säätää hyvinvointialueiden ohjauksen yhteensovittamisen Purran johtaman valtiovarainministeriön tehtäväksi. Olen vakuuttunut siitä, että tulosten saamiseksi ratkaisu on oikea.
Tuottavuustoimille on paljon potentiaalia hyvinvointialueilla
Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola vastasi Purran lausuntoon HS:n haastattelussa muistuttamalla, että tuottavuustoimia tehdään parhaillaan. Erhola uskoo kahden prosentin tuottavuustavoitteen toteutumiseen.
Tuottavuustoimille on paljon potentiaalia, sillä palvelujen tuotantokustannukset vaihtelevat merkittävästi. Pirkanmaalla pelkästään Tampereella vertailukelpoisten hoivakotien kustannuksissa on suuret erot. Viime vuonna Tampereen omista hoivakodeista tehottomimman yksikön menot olivat 25 % ja lähes 900 000 euroa suuremmat tehokkaimpaan verrattuna. Hoivakodit ovat yhtä suuria ja asiakaskunta vertailukelpoista.
Mainittu kustannusero on maistiainen HALIn Tampereen kaupungilta keräämistä tilinpäätöstiedoista ja omavalvontasuunnitelmista. Kaikkien Tampereen yksikköjen tulokset vuorokausihintoineen on julkaistu nettisivuillamme.
Jos edellä mainitun tehottomimman hoivakodin saisi tehokkaimman tasolle, voisi säästyneellä rahalla tuottaa vaikka 6 500 lääkärikäyntiä. Puhumattakaan siitä, että heikompien yksiköiden tuottavuutta voitaisiin nostaa yhtä hoivakotia laajemmin eri palveluissa.
Mainittakoon, että Tampereella yksityisille hoivakodeille maksettu vuorokausihinta oli selvästi kaupungin omien hoivakotien kustannustasoa pienempi. Pirkanmaalla on nyt vaarana, että tuottavuutta lisäävistä ostopalveluista leikataan. Tarvitaan siis avointa kustannus- ja laatutietoa, jotta hyvinvointialueet voivat tunnistaa eniten hyvinvointia ja tuottavuutta lisäävät yksiköt, joiden parhaat käytännöt voidaan jakaa.
HS:n haastattelussa Erhola tukee ajatusta siitä, että hyvinvointialueita velvoitettaisiin laskemaan ja vertailemaan yksikkökustannuksiaan, mutta toteaa, että tällaista vertailua tehdään jo. Pirkanmaalla tehdään varmasti eturintamassa kehittyvää työtä, mutta uskallan väittää, ettei Pirkanmaan hyvinvointialue tunne tarkkaan tehostetun palveluasumisen vuorokausihintaa tai lääkärikäynnin kustannusta eri yksiköissään. Paitsi tietysti ostopalvelujen osalta, jossa läpinäkyvyys toimii. Väitteeni saa mieluusti osoittaa vääräksi.
Pallo on nyt hallituksella
Yksikkökustannusten julkaiseminen on edullinen ja toimiva keino haitallisten sote-leikkausten ja palveluverkon umpimähkäisen harventamisen välttämiseksi. Hyvinvointialueita on velvoitettava palvelujen laadun ja kustannusten julkaisemiseen, jotta alueet voivat tehdä tietoon perustuvia ratkaisuja. Nykyinen tiedolla johtamisen taso ei riitä. Kustannustiedon ohella toimintayksiköistä on kerättävä vertailukelpoista laatu- ja vaikuttavuusdataa.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset on asteittain julkaistava VM:n ja STM:n ohjeiden mukaisesti alkaen vuodesta 2025. Hallituksen on siis kiirehdittävä hyvinvointialueita velvoittava sääntely valmiiksi jo ensi vuoden aikana.
Sote-palvelujen kirjo on laaja, joten yksikkökustannusten ja laatumittareiden julkistaminen on aloitettava yksittäisistä palveluista. Parhaita lähtökohtia ovat ikääntyneiden asumispalvelut ja perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta. Niissä samankaltaisia palveluyksiköitä on paljon, mutta laatu ja kustannukset vaihtelevat merkittävästi. Potentiaalia on samaan aikaan sekä säästöihin, että laadun parantamiseen.
