Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan kustannus oli hyvinvointialueiden omissa hoivakodeissa keskimäärin yli 20 prosenttia korkeampi kuin ostopalveluissa vuonna 2023, selviää Hyvinvointiala Hali ry:n hoivakotikohtaisessa kustannuslaskennassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koko maan hoivakodeista on saatu tarkkaa kustannusdataa. Hali on huolissaan siitä, että alueet leikkaavat asukkaidensa palveluista tuntematta kustannuksia riittävällä tasolla.
Halin selvityksen mukaan yksi vuorokausi hyvinvointialueen omassa hoivakodissa maksaa alueelle keskimäärin 206 euroa, kun ostopalveluna hankittuna vuorokausikustannus on vain 170 euroa. Hyvinvointialueiden omat hoivakodit ovat siis keskimäärin viidenneksen kalliimpia kuin yritysten ja järjestöjen hoivakodit.
Myös hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja: vuorokausi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen omassa hoivakodissa maksaa alueelle peräti 226 euroa, kun taas vastaava kustannus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on vain 181 euroa.
”Lukuisat hyvinvointialueet hakevat säästöjä karsimalla ostopalveluita, kuten ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa. Osa hyvinvointialueista on laatinut ohjeistuksia, joiden mukaan palvelua tarvitsevat ikäihmiset on sijoitettava ensisijaisesti omiin hoivakoteihin. Todellisuudessa säästöjä ei näin saavuteta. Mikäli kaikkien hyvinvointialueiden omien hoivakotien kustannukset saataisiin laskettua ostopalvelun tasolle, olisi säästö koko Suomen tasolla yli 285 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolla summalla saisi tarjottua hoivakotipaikan yli 4 600 ikääntyneelle”, Halin pääekonomisti Joel Kuuva sanoo.
Useat alueet ovat tiukentaneet ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerejä ja pyrkivät vähentämään hoivan asukaspaikkoja. Halin joulukuussa julkaistun selvityksen mukaan peräti 2 500 ikäihmistä jonotti hoivapaikkaa vuoden alkupuoliskolla, vaikka asukaspaikkoja olisi ollut yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa runsaasti tarjolla.
Kuuvan mukaan hyvinvointialueet voivat saavuttaa paperilla säästöjä hoivapalveluissa, jos ikäihmisiä jonotutetaan sen sijaan, että heille tarjottaisiin hoivapaikka heti tarpeen ilmaantuessa.
”Hoivapaikan tarve ei katoa odottamalla, vaan kanavoituu muualle. Muistisairas ikäihminen, joka ei pärjää enää omassa kodissaan, voi joutua turvautumaan toistuvasti päivystykseen tai päätyä sairaalan vuodeosastolle odottamaan hoivapaikkaa, mikä on sekä ihmisen että järjestelmän kannalta huono vaihtoehto. Tämä ei tuo säästöjä, mutta heikentää ihmisten elämänlaatua”, Kuuva sanoo.
Hali on selvittänyt kustannukset hoivakotitasolla jokaiselta hyvinvointialueelta. Halin laskelmat pohjautuvat hyvinvointialueiden toimittamiin tuloslaskelmiin ja omavalvontasuunnitelmiin. Tulokset ovat linjassa Valtiovarainministeriön ja THL:n laskemien yksikkökustannusten kanssa.
”Pidämme tärkeänä, että kustannukset lasketaan läpinäkyvästi ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Vain siltä pohjalta alueet voivat vertailla omia hoivakotejaan, ostopalvelujen ja oman tuotannon eroja ja omaa suoriutumistaan suhteessa muihin alueisiin. Se mahdollistaa tietoon pohjautuvan päätöksenteon, mikä on alueen asukkaiden etu”, Kuuva sanoo.
Hali laskee vuosittain hoivan kustannuksia hyvinvointialueiden toimittamien tietojen pohjalta. Tutustu Halin kustannusselvitykseen ja laskentaperusteisiin sivuillamme.
Lisätiedot
