Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiuudistuksen ensimmäistä vaihetta koskevan esityksen lausuntoaika päättyi maaliskuun lopussa. Hallitus esittää kaksivaiheista uudistusta. Lausuntoaikana helmi-maaliskuussa Suomen julkisen talouden tilanne muuttui dramaattisesti koronavirusepidemian seurauksena. Tämä tulee ottaa huomioon lain toimeenpanossa.
Käynnissä olevassa ensimmäisessä vaiheessa laajennettaisiin maksuttomia terveyspalveluja, yhdistettäisiin ns. maksukatot ja yhtenäistettäisiin hoivan maksuja avo- ja laitospalveluissa 1.1.2021 lähtien. Uudistuksen toinen vaihe kytkettäisiin sote- ja maakuntauudistukseen ja sotu-uudistukseen.
Asiakasmaksua koskevan lakiesityksen tavoite on kannatettava, mutta aika ei ole oikea
Hyvinvointiala HALI kannattaa, että julkisesti kustannettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulainsäädäntöä selkiytetään, ja että määräyksiä ja niiden soveltamista yhtenäistetään. HALI pitää nykyistä asiakasmaksujen tasoa tarkoituksenmukaisena.
Suurin osa kunnista oli ennen koronakriisiäkin haasteellisessa taloudellisessa asemassa. Valtion mahdollisuus korvata kunnille uudistuksen kustannukset on nyt heikentynyt.
– Julkisten palveluiden maksuttomuutta ei tule laajentaa. Päinvastoin kuntien mahdollisuutta sopeutua uuteen tilanteeseen on tuettava kaikin keinoin, sanoo johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALIsta.
Tavoitteena palveluiden saatavuuden parantaminen
Monissa kunnissa on merkittävät jonot lääkärinvastaanotoille ja hoivaan. Haasteellisessa tilanteessa julkisen ja yksityisen yhteistyötä on laajennettava ja syvennettävä.
Katseet on suunnattava koronakriisin jälkeiseen aikaan ja mahdollisimman nopeaan tilanteen normalisointiin.
– Painetta julkista sektoria kohtaan voidaan pienentää myöntämällä palveluseteleitä, nostamalla sairausvakuutuslain mukaisten korvausten tasoa ja käyttämällä suorahankintoja silloin kun kyse on äärimmäisestä kiireestä, Närkki sanoo.
Etäpalvelut ja toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut mukaan maksukattoon
Hyvinvointiala HALI pitää nykyisten maksukattojen yhdistämistä kannatettavana. Ehdotettu 683 euron maksukatto on riittävän matala takaamaan sen, että vähävaraiset saavat melko nopeasti täysin maksuttomat palvelut. Myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa, joka vähentää asiakkaiden riippuvuutta toimeentulotuesta.
Asiakasmaksulainsäädäntöä tulee täydentää siten, että asiakasmaksulain alaisiin palveluihin rinnastettavat digitaaliset etäpalvelut kerryttävät fyysisiä palveluja vastaten maksukattoa. Tämä tukee myös palveluiden tuottamisen tapojen uudistamista.
Asumisen sisältävissä avo- ja laitospalveluissa on asiakkaita kohdeltava tasapuolisesti
Hyvinvointiala HALI kannattaa asumispalveluiden maksujen yhtenäistämistä. Tällä hetkellä keskeisin ero pitkäaikaiseen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on, että tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asuinhuoneestaan vuokraa, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas ei maksa erikseen vuokraa. Tehostetun palveluasumisen asiakas voi saada Kelan eläkkeen saajan asumistukea, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva asiakas ei voi saada asumistukea.
Lainsäädännöllisen eron vuoksi tehostetun palveluasumisen asiakkaalle syntyy huoneenvuokran ja mahdollisen asumistuen erotuksen verran enemmän maksettavia kustannuksia kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle asiakkaalle.
– Tämä epätasa-arvoisuutta aiheuttava seikka voidaan poistaa, ottamalla tehostetun asumispalvelun asiakkaiden osalta tulona huomioon mahdollinen asiakastuki ja tulovähennyksenä vuokra tehostetun asumispalvelun asiakasmaksua määrättäessä.
