Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronapandemian aikana. Normaaliolosuhteista poikkeava suojautuminen jatkunee vielä ensi kesään, mahdollisesti kauemminkin. Suojautumisesta on aiheutunut jo nyt kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset yksityisen sektorin palveluntuottajille. Valtio on luvannut korvata täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille koronapandemiasta aiheutuneet lisäkustannukset. Kustannusten korvaamisesta myös yksityisen sektorin palveluntuottajille tarvitaan pikaisesti kansallinen päätös.
Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Hyvinvointiala HALI ry ja Lääkäripalveluyritykset ry eivät pidä oikeudenmukaisena sitä, että yksityisen sektorin palveluntuottajille ei korvata suojautumisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia silloin, kun ne hoitavat julkisen sektorin asiakkaita.
Allekirjoittaneet elinkeinoelämän järjestöt vetoavat hallitukseen, että se päättää suojautumiskustannusten korvaamisesta ja korvausperusteista talousarvioesitystensä yhteydessä. Päätösten jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö velvoitetaan ohjeistamaan kuntia, kuntayhtymiä ja Kelaa kyseisten korvausten maksamisesta yhtenäisin perustein.
Yksityiset palveluntuottajat hoitavat kuntien asiakkaita
Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa ikäihmisten ja muiden ns. erityisryhmien palveluiden järjestämisestä. Esimerkiksi joka toinen hoidossa oleva ikäihminen asuu yksityisessä palvelutalossa.
Suojautumisesta aiheutuva merkittävä kustannuspaine voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa palvelutuotannon jatkuvuuden ja palveluiden saatavuuden sekä työpaikkojen säilymisen
Ruotsissa kustannukset korvataan myös yksityiselle sektorille
Ruotsissa hallitus antoi jo toukokuussa asetuksen, jonka mukaan myös yksityisille palveluntuottajille on maksettava täysi korvaus koronan aiheuttamista lisäkustannuksista. Tällaista selkeää kansallista ohjeistusta tarvitaan myös Suomessa. Silloin kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitsisi erikseen neuvotella jokaisen palveluntuottajan kanssa suojautumisesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta.
Yhdenvertaisuuden ja hallinnollisen tehokkuuden näkökulmasta on perusteltua päättää suojautumisen kustannusten korvaamisesta ja korvaustasosta kaikille hyvinvointipalveluiden tuottajille yhtenäisin kansallisin perustein. Päätös kyseisten korvausten maksamisesta täytyy sisällyttää seuraavaan valmistelussa olevaan vuoden 2020 lisätalousarvioon sekä valtion vuoden 2021 budjettiesitykseen.
Allekirjoittaneet elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät hallitukselta pikaisia toimia, jotta sote-alan palveluiden saatavuus ja työpaikat voidaan turvata.
Elinkeinoelämän vetoomuksen ovat allekirjoittaneet:
Ilkka Oksala, johtaja, työelämä, Elinkeinoelämän keskusliitto
Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointiala HALI ry
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry
