Lainsäädännön arviointineuvosto toimitti lausuntonsa sote-uudistuksesta valtioneuvostolle 9.11.2020. Lausunto on HALIn näkemyksen mukaan hyvä, siinä on otettu huomioon useita esiin nostamiamme asioita. Lausunnossa todetaan, että yritysvaikutukset on arvioitu heikosti. Neuvoston mukaan pitää tarkentaa, miksi esitetty sote-malli on parempi kuin muut mallit tai se, ettei nykytilaan tehtäisi mitään muutoksia.
Arviointineuvosto toteaa, että esitysluonnoksen monista informatiivisista kuvauksista huolimatta julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selkoa. Arviointineuvoston lausunnon mukaan esityksessä tulisi koota yhteen keskeiset vaikutukset julkiseen talouteen ja kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen. HALI on vahvasti samaa mieltä.
Ostopalvelujen rajoitusten aiheuttamia kustannuksia ei ole huomioitu
Yksityisistä palveluista arviointineuvoston lausunnossa todetaan, että ostopalvelujen hankinnan rajoitukset voivat heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja hillitä kustannuksia. Tämän takia esitysluonnoksessa tulisi arvioida tarkemmin riskejä kustannuksen kasvulle, joita syntyy täydestä valtion rahoituksesta ja yksityisen palvelutuotannon käytön rajoittamisesta.
Arviointineuvosto katsoo, että yhteisvaikutuksia, jotka syntyvät hyvinvointialueiden rahoitusmallista, kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön rajoittamisesta, tulisi arvioida vähintään sellaisten hyvinvointialueiden kohdalla, joilla menetykset ovat suurimpia. HALI tukee arviointineuvoston suositusta ja huomauttaa, että ostopalveluilla saavutetaan joka vuosi miljoonien eurojen säästöt.
Palvelujen saatavuutta ostopalvelujen supistamisen jälkeen ei ole arvioitu
Arviointineuvosto kiinnittää huomiota riskeihin palvelujen saatavuudessa, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia mitätöidään/irtisanotaan, ja yksityisen sektorin ostopalvelujen käyttöä ja alihankintaa rajoitetaan. Esityksessä tulisi käsitellä palvelurakennemuutoksen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja arvioida julkisen sektorin kykyä ottaa vastuulleen tehtäviä, jotka nyt on ulkoistettu yksityisille toimijoille.
HALI muistuttaa, että useat kunnat suhtautuvat epäillen keskeisten sote-palvelujen ja niihin liittyvien työpaikkojen säilymiseen alueellaan, mikäli ostopalvelujen rajoitukset toteutuvat. Myös kokonaisten hyvinvointialueiden mahdollisuudet esimerkiksi tiettyjen lääketieteen erikoisalojen palvelujen turvaamiseen vaarantuisi ostopalvelujen rajoitusten myötä.
Sopimusvapauden ja omaisuuden suojan rikkomisesta aiheutuvat riskit on lakaistu maton alle
Arviointineuvoston näkemyksen mukaan sote-palvelujen ulkoistusten mitätöinti ja irtisanominen sisältävät valtiolle kustannusriskin, mikäli katsotaan, että esityksessä loukataan taannehtivasti sopimusvapautta ja omaisuuden suojaa. Lausunnon mukaan esityksessä tulisi arvioida yrityksille ja valtiolle aiheutuvien mitätöintien ja irtisanomisten kustannusten suuruusluokka.
HALIn mukaan sopimusvapauden ja omaisuuden suojan rikkominen heikentäisi myös Suomen mainetta vakaana investointiympäristönä.
Muutoskustannuksia aliarvioitu
Lausunnon mukaan palkkaharmonisoinnin pysyvien kustannusten arvio (124–434 miljoonaa euroa) lienee aliarvioitu. Arviointineuvosto muistuttaa, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan palkkaharmonisoinnissa tulee noudattaa yhdenvertaisuuden periaatetta, joka nostaa kokonaiskustannuksia hyvinvointialueilla. Arvioissa ei ole otettu huomioon, että palkkaharmonisointi aiheuttaa käytännössä palkkojen nousupaineen myös Uudellamaalla, Helsingissä ja HUSissa yksityisen sektorin lisäksi. Lausunnossa todetaan, että esitysluonnoksessa tulisi arvioida mahdolliset heijastusvaikutukset myös niille.
Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
