Sote-järjestöjen tuottama hyöty hyvinvoinnin edistämisessä on turvattava osana sote-uudistuksen lainsäädäntöä
Sosiaali- ja terveysalan tuhansissa järjestöissä tehdään korvaamatonta työtä suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestölähtöistä toimintaa on esimerkiksi vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, edunvalvonta ja tiedottaminen sekä ennalta ehkäisevä tuki. Järjestöt toimivat myös palveluntuottajina esimerkiksi vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, kuntoutuspalveluissa, lastensuojelussa ja päihde- ja mielenterveystyössä.
Me allekirjoittaneet esitämme lakien valmistelijoille, että sote-järjestöjen toiminnan tuottamat hyödyt hyvinvoinnin edistäjinä ja julkisten palvelujen täydentäjinä turvataan kirjaamalla tulevien järjestäjäalueiden perusvelvoitteet selkeästi asianmukaisiin lakeihin:
- Tunnistus ja kartoitus
Tulevien sote-palvelujen järjestäjien (maakuntien) on tunnistettava alueensa järjestöt ja niiden tekemä työ. Maakuntien on kartoitettava alueensa sote-järjestöt, etenkin niiden järjestölähtöinen toiminta. - Vastuutaho
Maakuntiin on nimettävä vastuutaho järjestöyhteistyölle. - Yhteistyöelin
Jokaisessa maakunnassa on oltava virallinen yhteistyöelin maakunnan ja järjestöjen yhteistyölle. - Palveluohjaus
Järjestölähtöisen toiminnan avun pitää olla sitä tarvitsevan ulottuvilla. Palvelujen järjestäjän on siis huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat palveluohjauksen yhteydessä tietoa alueen järjestölähtöisestä toiminnasta. - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Sote-uudistuksen valmistelussa on otettava huomioon maakunnan, kunnan, järjestöjen ja muiden toimijoiden roolit sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä varmistettava toimivat yhteiset rakenteet.
LIITE
Yksityiskohtia ja lakien esimerkkipykäliä
- Tunnistus ja kartoitus
Tulevien sote-palvelujen järjestäjien (maakuntien) on tunnistettava alueensa järjestöt ja niiden tekemä työ. Maakuntien on siis kartoitettava alueensa sote-järjestöt, etenkin niiden järjestölähtöinen toiminta. Järjestöllä on kuitenkin niin halutessaan säilyttävä mahdollisuus olla ilmoittautumatta maakunnalle.
Lain esimerkkipykälä:
”Maakuntien on tunnistettava ja kartoitettava alueensa sosiaali- ja terveysalan järjestölähtöistä toimintaa ja palveluntuotantoa harjoittavat järjestöt. Maakuntien on ylläpidettävä listaa yhteistyössä järjestöjen kanssa.”
- Vastuutaho
Maakuntiin on nimettävä vastuutaho järjestöyhteistyölle.
Lain esimerkkipykälä:
”Maakuntien on nimettävä vastuutaho järjestöyhteistyöhön.”
- Yhteistyöelin
Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi virallinen yhteistyöelin maakunnan ja järjestöjen yhteistyölle. Menneellä hallituskaudella 2015-2019 niin kutsutun järjestämislain 8 pykälässä oli hyvä kirjaus ”Maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.” Tämä lähtökohta on kirjattava myös tuleviin lakeihin, ja sitä on vielä selkeytettävä.
Yhteistyöelimen muotoa ja toimintatapoja ei ole tarpeen määritellä lain tasolla. Monilla alueilla viime kaudella käynnistettiin, tai muutoin jo toimii neuvottelukuntia tai muita tätä tarkoitusta vastaavia yhteistyöelimiä. Näitä pitää voida jatkaa ja kehittää.
Lain tasolla on kuitenkin selkeästi määriteltävä, että jokaisen maakunnan alueella on oltava tätä tarkoitusta varten vähintään yksi vaikuttamistoimielin. Kun asiasta säädetään lailla, voidaan varmistua siitä, että jokainen maakunta saa järjestöjen ja yritysten asiantuntijuuden osaksi strategista suunnitteluaan ja palvelujärjestelmänsä kehittämistä. Yhteistyöelin pitää osallistaa myös järjestöjä koskevan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyyn (EVA).
Lain esimerkkipykälä:
”Maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden, palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen sekä järjestölähtöistä toimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa. Tämä on toteutettava vähintään perustamalla neuvottelukunta tai muu vastaava yhteistyöelin.
Maakunnan on kuultava yhteistyöelintä, ja otettava sen kanta huomioon strategisessa päätöksenteossaan koskien sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.”
- Palveluohjaus
Järjestölähtöisen toiminnan avun pitää olla sitä tarvitsevan ulottuvilla. Palvelujen järjestäjän on siis huolehdittava myös siitä, että asiakkaat saavat palveluohjauksen yhteydessä tietoa alueen järjestölähtöisestä toiminnasta.
Lain esimerkkipykälä:
”Maakuntien on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat palveluohjauksen yhteydessä tietoa alueen järjestölähtöisestä toiminnasta.”
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Sote-uudistuksen valmistelussa on otettava huomioon maakunnan, kunnan, järjestöjen ja muiden toimijoiden roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä varmistettava toimivat yhteiset rakenteet.
Lisätietoja:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointiala HALI ry
ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi, p. 040 037 4164
Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE
vertti.kiukas@soste.fi, p. 040 592 4287
Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat, Kuntaliitto
tarja.myllarinen@kuntaliitto.fi, p. 09 771 2006
