Työterveyshuolto voisi ottaa entistä isomman vastuun työikäisten kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Mikäli työikäiset saisivat työterveyshuollosta enemmän perusterveydenhuollon palveluja, he olisivat poissa julkisen hoitojonoista ja hoidon jatkuvuus vahvistuisi.
– Työterveyshuollon palveluntuottajilla on merkittävä rooli paitsi työkykyyn liittyvän erityisosaamisen takia, myös perusterveydenhuollon palveluissa, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause.
Nykyisin sairaanhoidon palveluiden hankkiminen työntekijöille osana työterveyshuoltoa on työnantajille vapaaehtoista. Selvitys ehdottaa, että jatkossa julkisen rahoituksen avulla luotaisiin vahvempia kannustimia tai jopa säädettäisiin velvoitteita sairaanhoidon palveluiden järjestämiseen työntekijöille osana työterveyshuoltoa. Tämä edellyttäisi sitä, että nykytilasta poiketen työterveyshuollon rahoittamiseen tulisi myös valtion rahoitusta. Tällä hetkellä työterveyshuollon kustannuksista vastaavat 80-prosenttisesti työnantajat ja 20 prosentin osalta työntekijät. Järjestelyllä voitaisiin vahvistaa palvelujen jatkuvuutta ja antaa työterveyshuollolle selkeä, kokonaisvaltainen vastuu työikäisten terveyspalveluista.
– Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön omaan työterveyshuoltoon. Tällä hetkellä kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole käytössään kuin ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Kuitenkin jaksaminen ja työkykyyn liittyvät ongelmat ovat merkittävä huolenaihe sote-alalla. Työterveyshuollon sairaanhoito tukee ongelmien varhaista havaitsemista ja niihin puuttumista, Kause toteaa.
Räätälöityjä työterveyshuollon palveluita eläkeläisille
Työikäisten lisäksi työterveyshuollon palveluntuottajien resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää myös eläköityvien ikäluokkien hoidossa. Tälle ryhmälle voitaisiin räätälöidä kohdennettu Kela-korvaus palvelujen hankkimiseksi. Korvaus voisi koskea samalta palveluntuottajalta pidemmäksi ajaksi hankittavaa palveluiden kokonaisuutta, mikä parantaisi myös hoitosuhteen jatkuvuutta.
– Valtiontalouden kannalta on merkittävää, siirtyvätkö suuret ikäluokat eläköitymisen jälkeen täysin julkisten palvelujen piiriin, vai käyttävätkö he osittain omaa rahaa terveyspalvelujensa hankkimiseksi ja
oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Myös sillä, miten voidaan tukea ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäistä vakavia sairauksia, on iso merkitys, Kause sanoo.
– Suomessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää eri toimijoiden vahvuuksia hoidon jatkuvuuden turvaamisessa ja palvelujen saatavuuden varmistamisessa. Julkisen sektorin kannattaa toimia tiiviissä yhteistyössä yksityisten terveyspalvelujen tuottajien kanssa yhteisten tavoitteiden edistämiseksi, Kause jatkaa.
Työterveyshuollon merkitys hoidon jatkuvuuden kannalta nousi esiin HALIn Finnish Consulting Groupilla teettämässä laajassa selvityksessä. Selvitystä varten on haastateltu useita terveydenhuollon ammattilaisia Mehiläisestä, Pihlajalinnasta, Terveystalosta, Lääkärikeskus Aavasta, Vervestä sekä Lääkäripalveluyritykset ry:stä.
