Yle julkaisi sivuillaan artikkelin ”Hallituksen korottamat yksityislääkärituet valuvat suurituloisille – Lääkäriliitto: tuki ei toimi kuten hallitus toivoo”. Haluamme vastata artikkelissa esitettyyn kritiikkiin Kela-korvauksia kohtaan.

Kela-korvaukset ovat osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka pyrkii tarjoamaan kaikille kansalaisille mahdollisuuden saada tarvitsemaansa hoitoa. Korvausten avulla pyritään vähentämään taloudellisia esteitä hoitoon hakeutumiselle, erityisesti tilanteissa, joissa julkinen terveydenhuolto ei pysty tarjoamaan nopeaa palvelua. Tämä koskee myös keski- ja pienituloisia, jotka saattavat muuten jäädä ilman tarvittavaa hoitoa pitkien jonojen vuoksi.

Vielä viime vuonna Kela-korvaukset olivat erittäin matalalla tasolla, vain kahdeksan euroa per lääkärin vastaanotto. On ymmärrettävää, että niin alhaisella korvauksella yksityislääkärillä käyminen ei ole ollut kaikille realismia. Hallitus on kuitenkin kaavaillut korvauksen korottamista vielä nykyisestä 30 eurosta 50 euroon, jolloin se kattaisi jo merkittävän osan vastaanoton hinnasta. Mattila viittaa jutussa 30 euron palvelumaksuihin. Palvelumaksuista ja hintatasosta on todettava, että summat vaihtelevat toimijoiden välillä, ja asiakkaan on mahdollista valita hänelle sopiva toimija, kun hän hakeutuu yksityislääkärin vastaanotolle.

Pidämme Kela-korvausjärjestelmän kehittämistä kuitenkin tärkeänä. Korvausten nostaminen on hyvä alku. HALIn näkemyksen mukaan korvauksia olisi syytä paitsi korottaa myös kohdentaa, jotta ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Olemme aiemmin esittäneet Kela-korvausten kohdentamista esimerkiksi eläkeläisille, jolloin asiakkaan omavastuu olisi lähes julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen tasolla. Tällä hetkellä lausunnoilla oleva hallituksen esitys uudesta Kela-korvausmallista on mielestämme oikeansuuntainen, mutta sisältää korjaustakin vaativia elementtejä. Esimerkiksi ajatus siitä, että Kela-korvauksen saisi erikoislääkärin vastaanotolta vain yleislääkärin lähetteellä, tuntuu asiakkaan, yhteiskunnan ja ammattilaisten resurssien hukkaamiselta.

Kela-korvauksia koskevassa keskustelussa unohtuu usein mittakaava. Puhuttu 500 miljoonan euron korotus jakautuu neljälle vuodelle: esimerkiksi tänä vuonna lääkärinpalkkioiden Kela-korvauksiksi arvioidaan kaikkiaan 107 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on tänä vuonna yli 24 000 miljoonaa euroa, josta valtaosa käytetään terveydenhuoltoon. Kela-korvaukset ovat siis laskutavasta riippuen tuhannesosia hyvinvointialueiden järjestämän terveydenhuollon rahoituksesta.

Lääkäriliiton ehdotus omalääkärikokeilusta on yksi tapa käyttää terveydenhuollon resursseja, mutta se ei sulje pois Kela-korvausten hyödyllisyyttä. Monipuolinen lähestymistapa, joka sisältää sekä Kela-korvaukset että omalääkärikokeilut, voisi tarjota kattavimman ratkaisun terveydenhuollon ongelmiin. Vallitsevassa tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ruuhkautunut ja ihmisten luottamus järjestelmään heikentynyt, meidän on yhteiskuntana huolehdittava hoidon saatavuudesta – olipa tuottaja sitten yksityinen tai julkinen taho.

Aunesluoma Sanna

Sanna Aunesluoma

Toimitusjohtaja

050 512 2380

Lisätiedot