Työntekijäjärjestöt näkevät roiman palkankorotuksen lähes ainoana ratkaisuna työvoimapulaan. Yksityisiä sote-alan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala HALI ry ei jaa tätä näkemystä. Keinoja hoitajapulan helpottamiseksi on runsaasti, ja ne eivät edes vaadi uutta lainsäädäntöä. Ratkaisuilla on kiire, koska vuoden päästä voimaan tuleva hoitajamitoituksen nosto pahentaa tilannetta entisestään.
− Pelkästään vanhuspalveluihin tarvitaan THL:n arvion mukaan vuoden kuluttua 7500 hoitajaa lisää. Ei sellaista määrää tule mistään. Huomio pitää siirtää siihen, mitä nyt voidaan nopeasti ja realistisesti tehdä. Avain hoitajapulan selättämiseen on, että hoiva- ja hoitoalan arkea vaikeuttavasta ylisääntelystä luovutaan, koulutusvaatimuksia tarkistetaan ja otetaan käyttöön kaikki olemassa olevat keinot, sanoo HALIn hoivajohtaja Arja Laitinen.
Nopeimman avun toisi mahdollisuus hyödyntää hoiva-avustajia täysmääräisesti. Aluehallintovirastot edellyttävät nyt yksityisiltä hoivakodeilta, että hoiva-avustajia on enintään yksi 10:tä tai 15:tä asiakasta kohden. Julkisella sektorilla ei ole vastaavaa edellytystä.
− Hallituksen on lisättävä hoiva-avustajien koulutusmääriä ja käynnistettävä ohjelma, jossa koulutusvaatimuksia järkeistetään läpi sote-palvelujen. Hoivassa on usein kyse läsnäolosta ja vanhuksen kohtaamisesta, siihen ei tarvita vuosien koulutusta. AVIen ja Valviran asettamat perusteettomat rajoitteet hoiva-avustajien käytölle on poistettava, Laitinen vaatii.
Hoitajapula tarvitsee myös kansainvälisiä ratkaisuja. EU:n ulkopuolelta hankittu sote-koulutus on tunnustettava tehokkaammin.
− Esimerkiksi Filippiineillä tai Ukrainassa asianmukaisesti sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitäisi järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina. Iso määrä kullanarvoista osaamista valuu hukkaan, kun ulkomailta tulevat sairaanhoitajat päätyvät Suomessa hoiva-avustajan töihin, Laitinen päättää.
HALI esittää kehysriiheen 10 ratkaisua, joilla saadaan nopea apu hoitajapulaan:
· Ratkaisu 1: AVIen ja Valviran asettamat rajoitteet hoiva-avustajien käytölle on poistettava.
· Ratkaisu 2: Hallituksen on lisättävä hoiva-avustajien koulutusmääriä ja käynnistettävä ohjelma, jossa järkeistetään henkilöstön käyttöä läpi sote-palvelujen. Jatkossakin tarvitaan myös korkeammin koulutettua sote-henkilöstöä, mutta oikeassa suhteessa työtehtävien vaatimuksiin nähden.
· Ratkaisu 3: teknologiset ratkaisut on sisällytettävä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen.
· Ratkaisu 4: Osatyökykyiset on laskettava henkilöstömitoitukseen. Oppisopimuskoulutettavat on vanhuspalvelun yksiköissä voitava laskea mukaan henkilöstömitoitukseen nykyistä aikaisemmassa koulutusvaiheessa. Lisäksi työnantajalle pitää taata riittävä oppisopimustuki.
· Ratkaisu 5: esimerkiksi Filippiineillä tai Ukrainassa asianmukaisesti sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitää järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina tai koulutuksensa mukaisesti sairaanhoitajina.
· Ratkaisu 6: sairaanhoitajille, jotka ovat päättäneet muuttaa Suomeen töihin, pitää olla suomalaiseen ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta tarjolla jo lähtömaassa.
· Ratkaisu 7: perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan.
· Ratkaisu 8: työntekijälle pitää myöntää oleskelulupa ilman saatavuusharkintaa.
· Ratkaisu 9: Maahanmuuttajien kielikoulutus on vakinaistettava valtion rahoituksella. Lisäksi kielitaidon näyttökokeita on järjestettävä nykyistä useammin ja joustavammin. Kielen opiskelu on mahdollistettava nykyistä paremmin työn ohessa.
· Ratkaisu 10: väliaikaiset työvoimapoliittiset koulutukset on muutettava pysyviksi ja muunto- ja täydennyskoulutuksia on lisättävä.
