Kehysriihessä tehdään koronakriisin kannalta äärimmäisen ratkaisevia päätöksiä. Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta COVID-19 –testauskapasiteettia voidaan nostaa nopeasti. Erityisesti kriittisissä tehtävissä oleville työntekijöille, esimerkiksi sote- ja suojelualoilla toimiville, tarvitaan lisää testejä.
Laajan testaamisen lisäksi hyvinvointipalveluiden saatavuus on varmistettava poikkeusoloissa ja myös sen jälkeen.
Hallitus on jo tehnyt oikeansuuntaisia taloudellisia tukipaketteja palvelujen turvaamiseksi, mutta ne eivät valitettavasti vielä riitä. Valtiovallalta tarvitaan jatkossakin päämäärätietoisia toimia, ettei yksikään elinkelpoinen yritys tai järjestö joudu lopettaman toimintaansa tilapäisen kriisin vuoksi – etenkään sote-aloilla.
HALI esittää kehysriiheen yhdeksän keinon pakettia korona-testien lisäämiseksi ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi:
- Kelan on korvattava myös kaikki yksityisiltä palveluntuottajilta hankitut korona-testit mahdollisimman täysimääräisesti. Kriittistä työtä tekevä henkilöstö (esim. hoivakodeissa) on testattava ensin. Kansalaisten laaja testaaminen on erittäin tärkeää korona-viruksen hallitsemiseksi.
- Valtiovallan on varmistettava, että Huoltovarmuuskeskuksen suojamateriaalit ovat veloituksetta myös yksityisen sote- ja varhaiskasvatusalan käytössä. Merkittävä osa riskiryhmien edustajista on yksityisten sosiaalipalveluntuottajien hoidettavana.
- TE-hallinnon on maksettava tilapäistä 70 prosentin kriisipalkkatukea ehkäisemään irtisanomisia ja lomautuksia. Palkkatuki maksettaisiin hakemuksen perusteella erityisesti pahiten kärsineille palvelualojen työnantajille, jotka sitoutuvat vähentämään tai välttämään lomautuksia ja/tai irtisanomisia kriisipalkkatuen saamisen edellytyksenä.
- Työnantajayritykset ovat laajasti vaikeuksissa ja sen myötä monet työntekijät voivat menettää kattavan työterveyshuoltonsa. Finnveran on taattava kaikki työterveyspalveluja järjestävien työnantajien maksut.
- Julkisen talouden kestävyyden ja sote-alan henkilökunnan riittävyyden turvaamiseksi ikääntyneiden hoivan lakisääteisen vähimmäismitoituksen voimaantulon päivämääriä on siirrettävä kolmella vuodella eteenpäin.
- Hallituksen on laadittava palvelualojen tyhjillään oleville toimitiloille tukiohjelma, jossa valtiovalta sitoutuu maksamaan kolmanneksen toimitilojen vuokrista niiden tilojen osalta, joissa toiminta on keskeytynyt korona-kriisin vuoksi. Toiminnan keskeytyminen voidaan todentaa esim. siten, että vähintään 75 prosenttia työntekijöistä on lomautettu. Tämän vuokratuen ehtona voisi olla se, että vuokranantajat laskevat kyseisten tilojen vuokria samanaikaisesti kolmanneksella. Tällöin vuokralaiselle jäisi maksettavaksi jäljelle jäävä kolmannes kokonaisvuokrasta.
- Henkilöstökuluja on kevennettävä siirtämällä työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu valtion maksettavaksi.
- Business Finlandin ja ELY-keskusten avustukset on ulotettava myös taloudellista toimintaa harjoittaville yhdistyksille ja säätiöille.
- Terveyspalvelujen saatavuutta kriisin jälkeen on parannettava kaksinkertaistamalla terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten valtionosuus. Tämä edellyttää noin 100 milj. euron lisärahoitusta. Kiireettömiä terveyspalveluja on siirretty jo nyt paljon. Patoutunut tarve uhkaa muodostaa uuden sote-palvelujen kriisin.
Lisätiedot:
Ismo Partanen
johtaja, elinkeinoasiat
040 518 5799
ismo.partanen@hyvinvointiala.fi
