Hyvinvointialueet ovat ennen näkemättömän säästöpaineen edessä. HALIn järjestämässä tilaisuudessa etsittiin konkreettisia vaihtoehtoja palveluiden lakkauttamiselle ja palveluverkon supistamiselle. Tilaisuudessa kuultiin kolmen hyvinvointialueen kokemuksia ja näkemyksiä kustannusvaikuttavasta palvelutuotannosta yli sektorirajojen.
Teamsissa järjestetyssä tilaisuudessa olivat puhumassa Ismo Rautiainen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Anniina Tirronen Pirkanmaan hyvinvointialueelta ja Emil Heinäaho Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Puhujat esittelivät omien hyvinvointialueidensa ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöhankkeista saatuja kokemuksia tai tulevia projekteja.
Avoin laatudata vauhdittaa yhteiskehittämistä Päijät-Hämeessä
Järjestämisen tuesta vastaava johtaja Ismo Rautiainen avasi kuulijoille Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveyden toimintaa ja tuloksia. Harjun terveyden tulokset ovat olleet positiivisia hoidon saatavuuden, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden sekä esimerkiksi lääkärirekrytoinnin näkökulmasta.
Rautiainen kertoi Harjun terveyden panostavan laatuun ja raportoivan siitä avoimesti.
”Olen kiitollinen siitä, että Harjun terveys on tuonut näitä hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden mittareita. Toiminnan yhteiskehittäminen saa ihan uuden merkityksen, kun keskusteluja käydään jaettuun tietoon perustuen. Se lisää kaikkien osapuolien luottamusta”, hän kuvasi.
Tesoman hyvinvointiallianssi: vaikuttavuutta, ei tiukkoja vaatimuksia
Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen jakoi kokemuksia tamperelaisesta Tesoman lähiöstä, jonka hyvinvointipalvelut tuotetaan allianssimallilla – ensimmäisenä Suomessa. Allianssin palveluihin kuuluvat neuvola, hammashoito, terveysasema, sosiaalityö, kotihoito, palveluasuminen, kirjasto, nuorisotila, kahvila ja neuvonta.
Tirrosen mukaan saadut tulokset ovat olleet kannustavia, ja moni hyvinvointialue onkin ollut kiinnostunut allianssimallista.
”Hankinnan tavoitteena oli saada lisää hyvinvointia tesomalaisille ja optimaalinen arvo julkiselle rahalle. Allianssille ei asetettu tiukkoja vaatimuksia tai reunaehtoja, vaan se sai vapaat kädet tuottaa sovitut palvelut, kunhan toiminta on vaikuttavaa. Ja se on ollut. Tiivis ja pitkäjänteinen strateginen kumppanuus julkisen ja yksityisen välillä voi johtaa hienoihin lopputuloksiin”, hän kuvaa.
Länsi-Uudenmaan ammatinharjoittajamallin tavoitteena hoidon jatkuvuus
Kolmantena puhuja oli projektipäällikkö Emil Heinäaho Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Heinäaho kertoi hiljattain käynnistetystä projektista, jossa rakennetaan ammatinharjoittajamallia perusterveydenhuoltoon. Mallin ensisijainen tarkoitus on parantaa hoidon jatkuvuutta, kun asiakas voi kääntyä nimetyn ammattilaisen puoleen. Lääkäreitä sitoutetaan muun muassa palkkiomalleilla.
”Useat tutkimukset osoittavat, että kun hoidon jatkuvuus on hyvällä tolalla, väestö voi paremmin ja tarvitsee vähemmän kallista erikoissairaanhoitoa. Lisäksi hoidon jatkuvuuden tiedetään parantavan myös ammattilaisten ja asiakkaiden kokemaa tyytyväisyyttä, joten jatkuvuuden parantaminen on meille sinänsä yksiselitteinen tavoite”, hän kuvaa.
Kaikille avoin tilaisuus järjestettiin 20.3. Tilaisuuteen oli kutsuttu hyvinvointialueiden valtuutetut ja virkajohto. Tilaisuuden juonsi HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen. HALI järjestää kevään aikana vielä toisen vastaavan webinaarin eri puhujilla. Jos haluat ehdottaa tuleviin webinaareihimme aiheita tai puhujia, ole yhteydessä viestinnän asiantuntija Amanda Laukkaseen, amanda.laukkanen@hyvinvointiala.fi.
