Hyvinvointiala HALI ry antoi lausunnon hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta eli niin sanotusta uudesta Kela-korvausmallista. HALI näkee panostuksen Kela-korvauksiin positiivisena. Hallituksen esittämä malli ei kuitenkaan ole ongelmaton, vaan edellyttää muutoksia, joilla säästetään niin lääkäreiden työaikaa kuin yhteiskunnan ja asiakkaan rahoja.
Hallituksen esitys eduskunnalle uudesta Kela-korvausmallista oli lausuntokierroksella, joka päättyi eilen 23.6. HALI pitää positiivisena, että hallitus on valinnut Kela-korvausmallin lisärahoituksen yhdeksi keinoksi parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja.
”Koska hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista, muita suoria keinoja kohdentaa rahoitusta perusterveydenhuollon vastaanottoihin ei käytännössä ole. Lisäksi Kela-korvaukset ovat valtiontalouden näkökulmasta varsin kustannustehokas tapa hankkia vastaanottokäyntejä, sillä valtaosan käynnistä maksaa asiakas itse” HALIn terveyspalveluista ja järjestöistä vastaava johtaja Hanna-Maija Kause sanoo.
Uudessa mallissa muun muassa palautettaisiin hedelmöityshoitojen korvattavuus ja nostettaisiin niiden korvaustasoa.
”Historiallisen alhaisen syntyvyyden aikana tämä on tärkeä muutos. Pidämme myös tärkeänä, että mahdollisuus hyödyntää hedelmöityshoitoja kohdentuu yhdenvertaisesti erilaisille perheille”, Kause toteaa.
Portinvartijamalli lisää haittoja, mutta ei tuo hyötyjä
HALI pitää uuden Kela-korvausmallin suurimpana puutteena uutta rajoitetta, jonka mukaan erikoislääkärikäynnistä saisi Kela-korvauksen vain yleislääkärin lähetteellä pois lukien muutama poikkeus.
”Tällä haetaan ilmeisesti jonkinlaista hoidon koordinoijan roolia yleislääkäreille, mutta nähdäksemme se esitetyssä muodossa vain veisi yleislääkäreiden aikaa potilastyöstä läheteautomaattina toimimiseen. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa käyttää lääkäreiden työaikaa tällaiseen” Kause sanoo.
HALIn näkemyksen mukaan niin sanottu portinvartijamalli voisi heikentää pääsyä erikoislääkärille, vaikka Kela-korvausten tasoa nostettaisiin suunniteltuun 50 euroon.
”50 euron korvaus kattaisi jo noin puolet yleislääkärikäynnistä, jolloin yhä useammalla olisi varaa käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Lähetteen takia erikoislääkärillä käyminen lisäisi kuitenkin asiakkaan kustannuksia huomattavasti, jolloin erikoislääkärikäynti voisi jäädä tekemättä rahan takia. Yhteiskunnan näkökulmastakaan säästöä ei tule, sillä Kela-korvaus erikoislääkärikäynnistä olisi euromääräisesti sama kuin yleislääkärikäynnistä. Päinvastoin valtiolle tulisi kustannuksia ylimääräisistä yleislääkärikäynneistä lähetteen saamiseksi”, Kause päättää.
HALI näkee, että Kela-korvauksia tulisi kehittää vielä nykyistä vaikuttavammin siten, että ne eivät kohdistuisi laajamittaisesti esimerkiksi terveysvakuutusten saajiin. Tämän takia HALI on ehdottanut omana mallinaan korvausten kohdentamista yli 65-vuotiaisiin ja toisaalta suun terveyteen. Kummassakin tapauksessa vakuutusten osuus on pieni ja hoidon tarve kohderyhmissä merkittävä.
Lisätiedot
