Hyvinvointialat logo

Hoivan mitoitukset – missä mennään?

14.3.2018

Työehtosopimusneuvotteluiden ollessa käynnissä, somessa oli runsaasti keskustelua hoivatyön kuormittavuudesta ja mitoituksista.

Monissa näkemyksissä pidettiin itsestään selvänä, että työntekijämäärää lisäämällä laatu paranisi automaattisesti. Useissa kommenteissa vaadittiin nimenomaan pitkälle koulutetun henkilöstön lisäämistä.

Yli 95 % hoivayksiköistä ylittää selkeästi suosituksena olevan 0,5

Aika ajoin on vaadittu hoivan mitoituksen kirjaamista lakiin. Edellisellä hallituskaudella 0,5 mitoituksen saaminen laintasolle oli aktiivisesti joidenkin tahojen työlistalla. Laajempaa kannatusta ajatus ei saanut.

Istuvan hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että vanhushoivan vähimmäismitoitus ympärivuorokautisessa toiminnassa on vähintään 0,4-0,5. Keväällä 2016 vanhuspalveluiden laatusuositusta laadittaessa nousi asiasta uudelleen vilkas keskustelu. Varsinkin palkansaajajärjestöt pitivät mitoitussuositusta liian alhaisena. Lopulta laatusuositukseen kirjattiin ympärivuorokautisen hoivan mitoitukseksi 0,5.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on toteuttanut kolme kertaa valtakunnallisen ja kattavan kyselyn sekä ympärivuorokautisen hoivan että kotihoidon mitoituksista. Vuoden 2016 kyselyn lopputulemana oli, että yli 95 % hoivayksiköistä ylittää selkeästi suosituksena olevan 0,5.

Yksityisillä toimijoilla on lakisääteisesti toimilupa, jossa mitoitus määrätään. Aluehallintovirastot tai Valvira eivät ole myöntäneet vuosikymmeniin toimilupia alle 0,5 mitoituksen. Julkisella sektorilla vastaavaa lupajärjestelmää ja sen myötä yhtä tiukkaa kontrollia ei ole.

Hoitajia vai hoiva-avustajia?

Työehtosopimusneuvotteluihin liittyneessä mitoituskeskustelussa kommentoitiin myös siitä, että on huono asia, että yksikköihin on tällä hetkellä mahdollisuus palkata vähäisessä määrin myös ns. hoiva-avustajia. Toisaalta kaivattiin sitä, että henkilöstöä olisi enemmän vaikkapa vanhusten ruokailussa avustamiseen tai ulkoiluttamiseen.

Hoiva-avustajia koulutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa ja pääsyvaatimukset ovat samat kuin lähihoitajaksi aikoville. Koulutus on lyhyempi ja kestää noin vuoden. Opiskeluaikana suoritetaan neljä lähihoitajan tutkintoon kuuluvaa opintokokonaisuutta.

Hoiva-avustajaksi valmistuttuaan voi jatkaa myöhemmin lähihoitajaksi. Koulutuksen tavoitteena on saada lisää käsipareja vanhusyksiköihin helpottamaan työvoimapulaa. Kokemukset hoiva-avustajista ovat olleet myönteisiä ja hoiva-avustajat ovat hyvä lisä erilaisissa tukitehtävissä.

Vaikka hoivassa asiakkaan toimintakyvyn tukeminen arjessa on pääasia, ei myöskään hoitoa eli sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpanosta saa unohtaa. Esimerkiksi lääkehoidon toteutus vaatii osalta henkilöstöä lääkelupia ja lääkehoito-ohjeen noudattamista. Lisäksi palvelutuotannossa tarvitaan esimerkiksi toimintaterapeutteja ja virikeohjaajia, jotta vanhuksille voidaan tarjota monipuolista tukea arjessa selviytymisessä.

Toteutuvatko suunnitellut mitoitukset?

THL:n selvityksessä kysyttiin myös suunniteltua ja toteutunutta mitoitusta. Havaintona oli, että suunniteltu ja toteutunut mitoitus ovat hyvin lähellä toisiaan.

Yksityisellä sektorilla suunnitellaan kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa välitöntä asiakastyötä suurempi osuus työntekijöiden työpanoksesta kuin julkisella sektorilla. Tämä onkin tärkeää, sillä meillä on paljon yksiköitä varsinkin kotihoidossa, joissa välittömän työn osuus jää alhaiselle tasolle. Tavoitteena kotihoidossa on 60 %, kun toteutuneet luvut jäävät usein alle 50 %:n. Huomattavan paljon lisäresursseja saataisiin asiakkaiden käyttöön, kun välitön työaika pystyttäisiin pitämään tavoitetasolla. Ongelmana on esimerkiksi se, että työvuoroja sijoitellaan työntekijöiden tottumusten ja toiveiden mukaisesti, mikä ei aina kohtaa asiakkaiden palvelutarpeiden ruuhkahuippuja.

Mitoitusten toteutumisen kannalta ovat johtaminen ja toiminnanohjaus ensiarvoisen tärkeitä. Yksikön tulee olla houkutteleva työpaikka myös sijaisille ja hallinnon rakenteiden tulee olla matalia.

Kuinka mitata hoitajien kuormitusta?

Lounais-Suomen aluehallintovirastossa on meneillään YKSOTE 2017-2018 -hanke, jonka tarkoituksena on ehkäistä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden terveyttä vaarantavaa kuormitusta. Tiedotteen mukaan hankkeessa on tehty noin 800 tarkastusta yksityisiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Hanke ei ole julkaissut tähän mennessä väliraporttia tai muuta selvitystä.

Tiedotteen mukaan tärkeimpänä havaintona tähän mennessä on ollut se, että monista työpaikkaselvityksistä puuttuu kirjaus siitä, miten yksiköissä ennaltaehkäistään haitallista kuormitusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yksiköissä tehtäisi työtä myös tällä saralla.

Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2019. Vuonna 2018 tullaan tekemään vielä noin 400 – 500 tarkastusta, joten kaikkiaan kyse on varsin mittavasta tarkastusoperaatiosta.

Hyvinvointialan liitto on osaltaan valmis tekemään työtä sen eteen, sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla noudatetaan voimassa olevia työsuojelumääräyksiä ja toimitaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla.

Hoivassa kyse on luottamukseen perustuvasta vuorovaikutustyöstä. Työntekijän oma olotila heijastuu palvelun laatuun ja siksi on tärkeää, että työssä viihdytään. Toiminnanohjauksen apuvälineet ja johtaminen ovat avainasemassa kun toimintoja seurataan ja kehitetään reaaliaikaisesti asukkaiden toimintakyky huomioiden. Ympärivuorokautisessa hoivassa asiakkaat asuvat kodeissaan, joissa vietetään viimeiset elinvuodet ja joista harvoin muutetaan muualle.

Aino Närkki
johtava elinkeinoasiantuntija, Hyvinvointialan liitto

 

 

 

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot