Keskeisiä syitä markkinakehitykseen ovat kehittyvä tekniikka, hoiva-alan työvoimapula ja ikääntyvä väestö.
Robotisoituminen ja tekoälyn yleistyminen ovat jo nyt nopeasti muuttamassa tapoja, joilla terveydenhoitopalveluja maailmalla tuotetaan. Kysymys ei ole tulevaisuuden utopiasta, vaan monet teknologiat ovat jo nyt arkipäivää.
Data Bridge Market Research -markkinatutkimusyhtiön mukaan globaalit terveydenhoito- ja hoivarobottien markkinat olivat vuonna 2021 noin 10,52 miljardia euroa, ja niiden ennakoidaan kasvavan noin 43 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä.
Kasvuodotuksia selittävät väestön suhteellinen vanheneminen teollisuusmaissa, pula terveydenhoitoalan ammattilaisista sekä ja robottiteknologian nopea kehitys, joka tuo uusia mahdollisuuksia uuden teknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen. Samalla robotiikan yleistymisen laskee yksittäisten laitteiden hintoja.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuonna 2030 joka kuudes ihminen maailmassa on kuusikymmenvuotias tai tätä vanhempi. Tämän väestösegmentin ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 4,1 miljardiin. Samaan aikaan yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä ennakoidaan kaksinkertaistuvan samassa ajassa ja saavuttavan 2050 noin 426 miljoonaa. Kun ikääntyneen väestön määrä kasvaa, hoivatarpeet lisääntyvät ja kasvattavat samalla hoivatyön tekemiseen tarkoitetun teknologian kysyntää.
Pula terveydenhoidon ammattilaisista on globaali ongelma, johon ei ole helppoja ratkaisuja
Terveydenhoitorobotiikan kiinnostavuutta kehitys- ja investointikohteena lisää osaltaan se, että terveydenhoitohenkilökunnasta on eri puolilla maailmaa huutava pula. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2022 -raportti ennustaa, että vuonna 2030 maailmassa on noin 18 miljoonan hoivatyöntekijän vajaus. Näihin kuuluvat muun muassa lääkärit, sairaanhoitajat ja muut hoitoalan ammattilaiset.
Euroopassa lisäongelma on terveydenhoitohenkilöstön pakkautuminen kasvukeskuksiin samalla kun taantuville teollisuuspaikkakunnille hoivapalveluja on yhä vaikeampi saada. Ilmiö tunnetaan kaikkialla: kun urbanisaatio vetää nuoria koulutettuja ihmisiä kaupunkeihin, muuttotappioalueille jääneille on yhä vaikeampi löytää hoitajia.
Vaikka osaa länsimaiden kroonisesta terveydenhoitohenkilökunnan pulasta voidaan paikata kehittyvistä maista tapahtuvan työperäisen maahanmuuton kautta, tämäkään ei välttämättä tarjoa pysyvää ratkaisua, koska myös kehittyvissä maissa paineet kehittää omaa terveydenhoitoa kasvavat.
Robotiikka on vain osaratkaisu, mutta hyvä sellainen
Terveydenhoidon robotiikka nähdään yhtenä välttämättömänä palapelin osana ikääntymisen ja työvoimapulan synnyttämään yhtälöön, johon on vähitellen pakko keksiä uusia ratkaisuja. Vaikka esimerkiksi hoitajakiintiöiden säätämisen taustalla on vilpitön pyrkimys järjestää hoivapalvelut mahdollisimman korkeatasoisesti, hyvät aikeet eivät toteudu, jos hoitajia ei kerta kaikkiaan ole saatavilla tarpeeseen nähden riittävästi. Hoitajakiintiöt johtavat potilaskiintiöihin, jolloin yhä useampi hoitopaikkaa tarvitseva jää ilman sitä. Se tuskin on ollut kenenkään tavoite.
Turvautumalla robotiikkaan ei tietenkään voida sivuuttaa oikeiden lääkärien ja sairaanhoitajien työpanoksen välttämättömyyttä, mutta roboteille voidaan siirtää paljon sellaisia hoiva-alan rutiinitehtäviä, joista robotiikka voi usein selviytyä itse asiassa tehokkaammin ja luotettavammin kuin ihminen.
Hyvä esimerkki on muun muassa vanhusten elintoimintojen ja liikkumisen monitorointi, joka voidaan robotiikalla toteuttaa siten, että seuranta on jatkuvaa eikä perustu siihen, että joku käy säännöllisesti tarkistamassa kuinka esimerkiksi palvelutalon asukkaat tai kotihoidon asiakkaat yönsä nukkuvat. Oikealla teknologialla kaikkien potilaiden hyvinvointia voidaan seurata koko ajan, ja järjestelmä antaa automaattisesti hälytyksen, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu. Näin resurssit voidaan kohdistaa oikea-aikaisesti juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Japanissa valtio tukee hoivarobottien yleistymistä
Aasiassa väestön ikääntymisen lisäksi paineita hoitoalalle on synnyttänyt useiden sukupolvien yhdessä asumisen väheneminen. Tämä on ehkä selkeimmin ollut jo pitkään näkyvissä Japanissa, joka on panostanut merkittävästi nimenomaan vanhusten hoitoon suunniteltuun robotiikkaan. Kolmannes maan väestöstä on yli 65-vuotiaita ja maassa on huutava pula terveydenhoidon ammattilaisista.
Japanin hallitus on jo vuodesta 2015 taloudellisesti tukenut robottien hankkimista sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja hoivakoteihin. Ratkaisulla pyritään yhtäältä vapauttamaan hoitohenkilökuntaa muihin tehtäviin siirtämällä hoitorutiineja roboteille ja toisaalta automatiikalla kyetään monitoroimaan potilaiden ja hoivakotien asukkaiden terveydentilassa tapahtuvia muutoksia reaaliaikaisesti huomattavasti tehokkaammin kuin ihmistyövoimalla.
Vuonna 2021 julkaistujen lukujen mukaan noin 40 prosenttia robottimarkkinoiden tuloksesta syntyi roboteista, joiden tarkoitus oli auttaa käyttäjiään selviämään arkielämästään itsenäisesti.
Tulevaisuudessa suurinta kasvua ennakoidaan roboteille, joiden keskeinen tehtävä on huolehtia itsenäisesti toistuvista rutiinitehtävistä sairaaloissa ja hoivakodeissa. Näin oikealle hoitohenkilökunnalle jää enemmän resursseja keskittyä rutiinien asemesta potilaisiin, joiden tarpeet ovat yksilöllisempiä.
Robottien käyttö sairaaloissa muun muassa tilojen siivoamiseen ja desinfioimiseen, lääke- ja ruokajakeluun muodostaa merkittävän osan niistä rutiineista, jotka voidaan helposti automatisoida ihmistyöntekijöiltä roboteille.
Uusi teknologia vaatii uudet normit
Vanhustyössä käytettävien hoivarobottien lisäksi erityisesti kirurgisiin robotteihin liittyy paljon odotuksia. Niillä kyetään suorittamaan täsmätoimenpiteitä aikaisempaa tarkemmin ja yhä miniatyyrisemmässä koossa, mikä osaltaan vähentää leikkauksiin liittyviä riskejä. Toipuminen tapahtuu nopeammin ja vähentää sitä kautta hoitokustannuksia.
Samalla joudutaan kuitenkin pohtimaan, kuinka robotteja ja tekoälysovelluksia ja niiden käyttöä tulisi säädellä. EU:n komissio julkisti huhtikuussa 2021 ehdotuksensa siitä, miten tekoälyn käyttöä tulisi tulevaisuudessa säädellä EU-maissa. EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä vastaavan komissaarin Margrethe Vestagerin mukaan komission ehdotus pyrkii parantamaan EU:n kilpailukykyä tekoälyn kehittämisen osalta mutta haluaa myös, että tekoälyä käytetään eettisesti kestävällä tavalla.
Komission ehdotus erottelee tekoälyn käytön mahdollisuuksia eri kategorioihin niiden sisältämien riskien mukaan. Korkeariskisiä käyttötarkoituksia ovat komission lakiehdotuksen mukaan muun muassa kirurgisten robottien ja robottiautojen tapainen teknologia, joiden käyttö voi vaarantaa ihmishenkiä. Ehdotuksessa vaaditaan, että korkean riskien tekoälysovellusten osalta noudatetaan tiukkoja rajoituksia, joilla pyritään varmistamaan niiden turvallinen käyttö.
Toisessa ääripäässä suurin osa tekoälysovelluksista jäisi tietokonepelien tapaan komission ehdotuksessa vähäisen riskin luokkaan, eikä näille sovelluksille esitetä mitään rajoituksia.
Euroopan komission pyrkimys säädellä tekoälyn käyttöä terveydenhoitoalan sovelluksissa kertoo hyvin siitä, kuinka teknologian nopea kehitys pakottaa ottamaan kantaa siihen, minkälaisia ratkaisuja ihminen voi siirtää koneille ja mikä on jatkossakin jätettävä oikeiden ihmisten päätettäväksi.
