Vanhuspalvelulain ympärivuorokautisen hoivan mitoitusvaade astuu voimaan 1.10.2020. Tämä ns. mitoituslainsäädäntö rajaa hyvin tarkkaan välillisen ja välittömän työn ja sen minkä verran koulutetun hoivahenkilöstön työajasta lasketaan mitoitukseen ja mikä jää sen ulkopuolelle. Yksityiset palveluntuottajat ovat edeltävän puolentoista vuoden aikana nostanee mitoituksiaan jo merkittävästi.
Valtio kompensoi täysimääräisesti kunnille mitoituslainsäädännöstä aiheutuneet kustannukset. Kompensaatio tulee korotettuina valtionosuuksina. Kompensaation laskentaperusteena ovat kaupunkien tai kuntien yli 65 vuotiaiden määrä. Kompensaatioon ei vaikuta ympärivuorokautisen hoivan määrä eikä se, millä tapaa hoivapalvelut järjestetään.
– Vuoden 2020 kolmelle viimeiselle kuukaudelle on valtionosuuksia korotettu noin 11,3 M€ mitoituslainsäädännön toteuttamiseksi. Valtionosuus ei ole korvamerkittyä ja raha valuukin korjaamaan kuntien heikkoa taloustilannetta hoivan laadun parantamisen sijaan, sanoo hoivajohtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALIsta.
Kunnat ovat ottaneet hinnankorotusneuvotteluissa 0-linjan. Mitoituslainsäädäntöä ei haluta täyttää ja sitä pyritään myös omassa toiminnassa kiertämään. Porissa on lopetettu kesällä hoivapaikkojen ostaminen yksityisiltä toimijoilta. Tämä päätös on nostanut ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien vanhusten määrän toukokuun 20 elokuun 52 vanhukseen.
– Ikäihmiset ja omaiset ovat toivoneet paikkaa erityisesti yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta paikkaa ei vanhukselle osoiteta. On äärimmäisen surullista että vanhukset asuvat elämänsä viimeisistä vuosista kuukausia kaupunginsairaalassa. Hoivan henkilöstömitoituksen nostoon tarkoitetut valtionosuudet korjaavat Porin taloutta jossakin muualla, jatkaa Laitinen.
