HALI vaatii hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä sote-henkilöstöpulan helpottamiseksi.
Valtiovarainministeriön tänään julkaisemassa ensi vuoden budjettiehdotuksessa ei ole tarvittavia ehdotuksia sote-työvoiman tilanteen parantamiseksi.
− Konkreettisia toimenpiteitä pitää nyt syntyä. Keinoja hoitajapulan ratkaisemiseksi ei tarvitse etsiä, niitä on jo. Toimeenpanokyky on puuttunut. Toivon, että hallituksella olisi sitä budjettiriihessään, sanoo Arja Laitinen, Hyvinvointiala HALI ry:n hoivasta vastaava johtaja.
HALI katsoo, että hallituksen on päätettävä koulutusmäärien lisäämisestä läpi sote-sektorin sekä toisella asteella että korkeakouluissa. Olemassa oleva työvoimareservi pitää saada käyttöön: täsmätyökykyiset, maahanmuuttajat ja alanvaihtajat. Saatavuusharkinnasta pitää luopua koko maan terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Pätevyysvaatimuksia pitää järkeistää, jotta hoivahenkilökunta voi tehdä koulutustaan vastaavaa työtä ja motivaatio työhön säilyy.
− Oikeat ihmiset pitää saada töihin oikeisiin paikkoihin. Vanhusten ja vammaisten arjessa sairaanhoidollisten toimenpiteiden osuus on varsin pientä. Lähi- ja sairaanhoitajia pitää vapauttaa hoivasta terveydenhuoltoon, jossa heidän ammattiosaamistaan tarvitaan eniten, Laitinen jatkaa.
EU- ja Eta-maiden ulkopuolella hankittu sote-koulutus pitää Suomessa tunnustaa nykyistä nopeammin.
− Esimerkiksi Filippiineillä tai Ukrainassa asianmukaisesti sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitäisi järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina. Iso määrä kullanarvoista osaamista valuu hukkaan, kun ulkomailta tulevat sairaanhoitajat päätyvät Suomessa hoiva-avustajan töihin, Laitinen jatkaa.
Sote-palveluissa digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää paremmin sekä esimiestyössä että korvaamaan henkilöresursseja. Esimerkiksi tekoälyyn pohjautuvat ohjelmat osaavat ennakoida asiakkaan mahdollista kaatumista, ja hyvinvointirannekkeet yövalvonnassa vapauttavat henkilöresursseja aikaan, jolloin asiakkaat ovat hereillä. Tiedon hyödyntäminen ja kulku on tehtävä sujuvaksi kaikissa palveluissa.
− Esimerkiksi digiratkaisut olisi laskettava osaksi hoitajamitoitusta. Kaiken kaikkiaan valtioneuvoston pitäisi nyt tarkastella laajasti sitä, miten sote-alojen työvoimapulaa voidaan eri keinoin helpottaa. Kyse ei ole niinkään rahasta, vaan tahdosta, Laitinen päättää.
HALIn 10 ratkaisua hoitajapulaan:
1. Pätevyysvaatimuksia on järkeistettävä läpi sote-alan.
• Erityisesti hoivatyössä taito kohdata on keskeistä.
• Myös korkeammin koulutettua sote-henkilöstöä tarvitaan hoivassa, mutta oikeassa suhteessa työtehtävien vaatimuksiin nähden.
2. Koulutuspaikkoja on lisättävä kaikille sote-aloille ja kaikkiin koulutusohjelmiin.
3. AVIen ja Valviran asettamat rajoitteet hoiva-avustajien käytölle on poistettava. Yksityisiä ja julkisia toimijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti.
4. Digitaaliset ratkaisut on sisällytettävä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen.
5. Osatyökykyiset on laskettava henkilöstömitoitukseen.
• Myös oppisopimuskoulutettavat mukaan henkilöstömitoitukseen nykyistä aikaisemmassa koulutusvaiheessa.
6. ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajiksi kouluttautuneille pitää järjestää Suomessa näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina tai koulutuksensa mukaisesti sairaanhoitajina.
7. Sairaanhoitajille, jotka ovat päättäneet muuttaa Suomeen töihin, pitää olla suomalaiseen ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta tarjolla jo lähtömaassa.
8. Työvoimapoliittisesta saatavuusharkinnasta on luovuttava koko maassa.
• Perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan.
9. Maahanmuuttajien kielikoulutus on vakinaistettava valtion rahoituksella.
• Kielitaidon näyttökokeita on järjestettävä nykyistä useammin ja joustavammin.
• Kielen opiskelu on mahdollistettava nykyistä paremmin työn ohessa.
10. Väliaikaiset työvoimapoliittiset koulutukset on muutettava pysyviksi ja muunto- ja täydennyskoulutuksia on lisättävä.
