Talouden positiivisen kehityksen myötä Suomi on kääntänyt suunnan kohti Pohjoismaista työllisyystasoa. Olemme kuitenkin vasta alkumatkalla esimerkiksi Ruotsin yli 80 prosentin työllisyysasteeseen verrattuna, joten uusia toimia tarvitaan. Hyvinvointialan liitto esittää hallitukselle toimia, joilla työllisyys paranee, julkinen talous tehostuu ja palvelut paranevat.
Varhaiskasvatusmaksuihin kevennys ja yksityisen hoidon tuki kuntoon
Työn vastaanottokynnyksen alentamiseksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulee alentaa etenkin pieni- ja keskituloisten osalta. Tavoitteena tulee olla päivähoitomaksujen alentuminen keskimäärin 20 – 25 prosentilla. Muutoksien yhteydessä tulee huomioida päivähoitomaksujen alennuksen toisistaan poikkeavat vaikutukset yksityisesti ja julkisesti tuotettuun varhaiskasvatuspalveluun. Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi tulee Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen tasoa korottaa päivähoitomaksujen alennusta vastaavasti, jotta perheillä on mahdollisuus valita yksityinen hoito.
Yksityisen hoidon tuki on jäänyt vuosiin myötä jälkeen ja eroa kasvattivat merkittävästi vuoden 2018 voimaan astuneet päivähoitomaksujen alennukset. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut ovat tilastojen valossa kunnille merkittävästi edullisempi vaihtoehto kuin kuntien oma toiminta. Kuntien päivähoitomenot ovat yli 3 miljardia euroa ja päivähoidon ulkoistaminen tarjoaa kunnille merkittävän säästöpotentiaalin, jonka saavuttaminen tulee turvata päivähoitomenojen alentamistavoitteesta huolimatta.
Ikääntyneiden hoitopalvelut kotitalousvähennyksen piiriin
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on vähentää vanhusten laitoshoitoa ja tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotona pidempään. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että ”kotitalousvähennyksen korvausprosenttia korotetaan ja vanhusten hoitopalvelut otetaan soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin”. Hallituksen on aika lunastaa lupaukset, sillä moni ikääntynyt haluaa asua kotona yhä pidempään.
Ikääntyneen tulisi saada vähennys ainakin kotona toteutettavasta fysioterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Etänä toteutettavat palvelut voisivat olla myös vähennyksen piirissä.
Hallitusohjelmaan kirjattu kustannusvaikutus on 30 milj. euroa. Hoitopalvelujen lisääntyvä varhaisen vaiheen käyttö kuitenkin vähentää julkisrahoitteisten terveys- ja hoivapalvelujen kustannusrasitetta, kun ikääntyneen oma toimintakyky pysyy yllä ja mahdollisuus asua kotona pidentyy. Kotitalousvähennystä käytetään eniten kodin kunnostamiseen – miksei oman terveyden kunnossapito olisi myös mukana?
Hoitotakuujärjestelmän vuodot tutkittava ja paikattava
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja hoidon saamisen oikea-aikaisuutta turvataan lainsäädännöllä. Esimerkiksi sairaalahoito on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. THL seuraa säännönmukaisesti hoidon piiriin pääsyä. Tilastot osoittavat aikarajojen ylittyvän useilla alueilla.
Hyvinvointialan liitto korostaa terveydenhuoltolain 54 §:n mukaista velvoitetta, että julkisen yksikön tulee hankkia palvelut muulta tuottajalta, mikäli lainsäädännön mukaisia aikarajoja ei pystytä noudattamaan.
Hallituksen tulee pikimmiten selvittää nykyisen hoitotakuujärjestelmän toiminta ja kehittämiskohteet. Hoidon ja palveluiden saatavuudessa asiakkaan oikeudet ja tarpeet on asetettava etusijalle. Jonojen lyhentäminen merkitsee samalla kustannussäästöjä, jos varsinkin työikäiset potilaat pystytään saamaan nopeammin takaisin työhön. Lisäksi hallituksen tulee selvittää miltä osin nykyisiä hoitotakuuaikoja on tarkoituksenmukaista lyhentää.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, 0400 37 4164
Yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna-Kaisa Järvi, 040 754 7728
