Parhaillaan uudistettavana olevan Iäkkäiden ihmisten palveluiden laatusuosituksen tarkoituksena on tukea palveluiden järjestämistä, tuottamista, kehittämistä ja arviointia. Laatusuositukset eivät ole tuoneet kenttätyöhön valtakunnallista yhdenmukaisuutta esimerkiksi palvelujen keskeisissä reunaehdoissa tai valvonnan toteuttamisessa.
Itsestään selvää pitäisi olla, että kuntien kilpailutusten reunaehdot ja sopimukset noudattaisivat laatusuositusta. Näin ei tällä hetkellä ole. Työtä on jatkettava ja tavoitetta kirkastettava. Noin neljänneksen kaikista sote-palveluista tuottavat yksityiset palveluntarjoajat ovat mielellään mukana tarvittavassa jatkotyössä.
Valvonnan nykyaikaistaminen tehtävälistan kärkeen
Toukokuussa ilmestyneessä Ikääntyneiden palveluiden uudistamista pohtineen työryhmän raportissa (STM 2020:16) ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva valtion valvonta koottaisiin yhteen lakiin ja valvonta keskitettäisiin yhteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla luovuttaisiin kuntien yleisestä valvontatehtävästä. Hyvinvointiala HALI ry kannattaa tätä ehdotusta.
– Valvonnan nykyaikaistaminen on ensisijaista siksikin, ettei kunnissa tunneta alan lainsäädäntöä riittävästi. Tämä käy ilmi myös laatusuosituksesta annetuissa lausunnoissa. Eduskunnan oikeusasiamies lausuu, että puutteita on esimerkiksi rajoitustoimenpiteisiin liittyvän lainsäädännön tulkinnassa, toteaa johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALI ry:stä.
Toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Laatusuosituksen jatkotyössä tulee tarkistaa suosituksen ilmaisut suhteessa muihin ajankohtaisiin asiakirjoihin, kuten STM:n potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021, Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2020-2023, HE 4/2020 perustelutekstit sekä työryhmäraportti STM 2020:16).
Rajalliset resurssit on suunnattava eniten tarvitseville
Hyvinvointiala HALI ry korostaa palvelujen kokonaisvaltaista kehittämistä ja eri palveluissa tehtävien ratkaisujen yhtäaikaista pohtimista. Tämä on välttämätöntä rajallisten resurssien kohdistamiseksi eniten tarvitseville ja kansalaisten tasavertaisuuden varmistamiseksi.
Suosituksessa pitää linjata myös ns. välimuotoisen asumisen asema, kuntien ja alueiden avoin vertailu ja hoivassa toimivien hoiva-avustajien määrän rajaaminen 25-30 prosenttiin mitoitukseen laskettavasta henkilöstöstä. Konkretiaa tarvitaan myös opiskelijoiden käyttöön ja yöhoitajien määrään. Lainsäädäntömuutosten johdosta yksityisten toimiluvissa oleva ns. tukipalveluindeksi on poistettava viranomaisen toimesta.
Tuoreen raportin* mukaan ikääntyvän väestön huono näkö aiheuttaa vuosittain yhteiskunnallemme lähes 1,8 miljardin euron kustannukset lisääntyneen terveydenhuollon palveluiden käytön ja ennenaikaisen eläköitymisen muodossa. Haasteita ovat myös yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat. Mihin nämä asiat ovat unohtuneet, kysyy Aino Närkki
* Heikentyneen Näkökyvyn yhteys terveyspalveluiden käyttöön, terveydenhuollon kustannuksiin ja elämänlaatuun Suomessa, 2019
