Järjestöt ja yritykset tuottavat Suomen lastensuojelupalveluista merkittävän osan varsinkin asumisen sisältävissä palveluissa. Lastensuojelun avopalvelut ovat ensisijaisesti kuntien tuottamia. Hyvinvointiala HALI ry näkee tärkeänä, että yksityisiä ja julkisia palveluita valvotaan ja niiden laadusta pidetään huolta.
Kuuden suurimman kaupungin kustannuksia on seurattu Suomessa pitkään ja tilastot osoittavat, että yksityiset toimijat pystyvät tuottamaan laadukkaita lastensuojelupalveluita kilpailukykyiseen hintaan.
– Lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden tulee olla korkea. Laatua tulee verrata riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa. Mittaamista varten Suomeen tulee kehittää tuottajasta ja ostajasta riippumattomat mittarit, jotka seuraavat lastensuojelun kehittämisen kannalta oikeita asioita. Yksityiselle sektorille laatu on elinehto ja sen tavoitteena on olla laatujohtaja, sanoo johtava asiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALI ry:stä.
Lastensuojelussa on muusta sosiaalipalvelusta poikkeava lakiperusteinen henkilöstömitoitus. Lain mukaan yksikössä saa olla korkeintaan seitsemän lasta. Määrätty henkilöstömitoitus on 1:1.
– Kilpailutuksissa käytetään usein korkeampia mitoituksia. On huomattava, että seitsemän työntekijän vaatimus on olemassa, vaikka yksikössä olisi vähemmän kuin seitsemän lasta. Tämä on aloittavalle toimijalle haasteellista, olipa se kunta tai yksityinen palveluntuottaja, Närkki sanoo.
Lastensuojelulain tulisi tunnistaa jatkossa nykyistä paremmin hoidettavien lapsien erilaisuus.
– Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että lastensuojelulaki tarjoaa riittävät eväät sekä pienten lasten auttamiseen että tiukempaa rajojen asettamista vaativaan, ja erittäin haasteellisten päihdeongelmaisten nuorten auttamiseen, Närkki jatkaa.
