Oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettavasta vähimmäispalkasta on määräykset sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkasopimuksen 4 §:ssä, järjestöjä koskevassa työehtosopimuksessa palkkasopimuksen liitteenä, ja terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa teoriajakson eli tietopuolisen opiskelun ajalta. Teoriajaksollakin palkanmaksusta voidaan sopia, tai voidaan sopia maksettavaksi palkan ja oppilaan saaman päivärahan erotus. Sekä teoriajaksolta että työjaksolta kertyy vuosilomaa.
Eri oppisopimustoimistoilla ja -keskuksilla on erilaisia käytäntöjä, onko muualla suoritetusta harjoittelusta maksettava palkkaa.
Joissakin oppisopimuskeskuksissa sopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa palkan myös muualla suoritettavasta harjoittelusta. Tällöin kertyy myös vuosilomaa.
Työnantaja voi sopia toisen harjoittelupaikan kanssa siitä, että toinen työnantaja maksaa palkan (ja kertyneen vuosiloman) tai sopia palkan veloittamisesta toiselta työnantajalta. Jos työnantaja ei maksa palkkaa, oppisopimusopiskelija saa päivärahan, jolloin harjoittelu rinnastuu teoriakoulutukseen.
Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tutkintoon valmistavissa oppisopimuksissa korvaus on 1-350 euroa kuukaudessa, ja lisäkoulutuksessa 1-200 euroa kuukaudessa. Jos oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, työnantaja voi saada myös TE-toimiston maksamaa palkkatukea.
Päiväraha opiskelijalle on tällä hetkellä 15 euroa/vrk. Perheellinen saa lisäksi perheavustusta 17 euroa/vrk. Majoitusraha teoriajaksoilla on 8 euroa/vrk.
Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille takaisinottovelvollisuudesta huolimatta. Säännöksen tarkoitus on suojata työnantajan palveluksessa jo olevia työntekijöitä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ensin tarjotaan työtä lomautetuille, sitten jo palveluksessa oleville osa-aikaisille sikäli, kun työt ovat heille sopivia ja sen jälkeen takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville. Vasta tämän jälkeen työnantaja voi palkata oppisopimusopiskelijan.
Valvira ohjeistaa oppisopimusopiskelijoista henkilöstömitoituksessa siten, että jos yksikön vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva kouluttamaton hoitotyöhön osallistuva työntekijä aloittaa oppisopimusopiskelun ja hankkii ammatillista kelpoisuutta oppisopimuskoulutuksella omalla työpaikallaan, hänen opiskelun aikana tekemänsä hoitotyön osuus voidaan lukea mitoitukseen samalla osuudella, millä se luettiin ennen koulutuksen aloittamistakin.
Vanhustenhuollossa on sovellettu samaa käytäntöä, vaikka erityistä mainintaa oppisopimusopiskelijoista ei ole.
Raportointi tehdään kolme kertaa vuodessa yleensä sähköisesti. Työnantaja ja opiskelija käyvät keskustelun koulutuksen osa-alueista (arviointi skaalalla 1–3), ja työnantaja tekee yhteenvedon, jonka opiskelija tarkastaa. Raportti toimitetaan oppisopimustarkastajalle.
Näyttötutkinnosta vastaavat tutkintotoimikunnat ja näyttömestarit.
Jos oppisopimusopiskelijan opinnot eivät etene, työnantajan tulee ottaa yhteyttä oppisopimustoimistoon, jotta opintojen etenemisen esteisiin voidaan puuttua.
Oppisopimustoimisto voi tehdä päätöksen oppisopimuksen purkamisesta, jos oppisopimusopiskelijan opinnot eivät etene siitä huolimatta, että opintoja tukevia järjestelyjä on yritetty yhteistyössä oppisopimustoimiston kanssa löytää ja toteuttaa.
Purkamispäätös on tehtävä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetyin edellytyksin, ja se edellyttää oppisopimustoimiston käsitystä siitä, että oppisopimuksen jatkamiselle ei ole edellytyksiä.
Työnantajan on selkeintä sitoa määräaikaisen työsuhteen olemassaolo ja kestoaika oppisopimuksen olemassaoloon ja kestoon. Kun näin on sovittu, sopimus antaa oikeuden purkaa työsopimuksen, jos oppisopimus puretaan.
Jos määräaikaista työsopimusta ei ole sidottu oppisopimuksen olemassaoloon ja kestoon, on tilannekohtaisesti arvioitava, muodostaako oppisopimuksen purkaminen perusteen määräaikaisen työsopimuksen purkamiselle.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vakituisessa työsuhteessa oleva työntekijä siirtyy määräaikaiseen työsuhteeseen oppisopimuksen kestoajaksi. Jos oppisopimus tällöin keskeytyy, määräaikainen työsuhde voidaan purkaa. Purkamisen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde jatkuu normaalisti, ellei muuta sovita.
Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi ja työsuhteen edellytyksenä on oppisopimus, oppisopimuksen purkaminen voi muodostaa myös irtisanomisperusteen.
Oppisopimusopiskelijan työsuhde voi päättyä myös työsopimuslaissa säädetyillä purkuperusteilla tai työnantajan toiminnan lopettamisen, konkurssin tai kuoleman johdosta.
Opiskelija voi purkaa oppisopimuksen, jos työnantaja ei täytä velvoitteitaan. Jos opiskelija ei saa ohjausta, hänen tulee ottaa yhteys oppisopimuskeskukseen, josta otetaan yhteys työnantajaan. Jos asia ei korjaannu, opiskelijalla on oikeus purkaa oppisopimus.
Purkuoikeus syntyy myös, jos opiskelija ei saa työharjoittelua tai työnantaja ei maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa ei voi pääsääntöisesti lomauttaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan oppisopimusopiskelijan voi lomauttaa, jolloin oppisopimuksen kestoa jatketaan niin sanotuilla laskentapäivillä.
Oppisopimus keskeytyy, jos opiskelija jää perhevapaalle. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta jatkaa työsopimusta yli sovitun määräajan, ellei siitä sovita työnantajan ja opiskelijan välillä.
Lue lisää oppisopimuksesta alueellisten oppisopimustoimistojen nettisivuilta ja TE-toimiston nettisivuilta.