Hallituksen sote-esitys vaikuttaisi toteutuessaan suuresti lääkäreiden työhön ja potilaan hoidon kulkuun. Eduskunnan valiokunnat käsittelevät parhaillaan sote-esitystä, joka muuttaisi vakiintunutta tulkintaa julkisen vallan käytöstä terveydenhuollossa. Aiheesta keskusteltiin perjantaina 12.2. Hyvinvointiala HALI ry:n webinaarissa.
Lääkärit joutuisivat esityksen seurauksena keskenään erilaiseen asemaan sen perusteella, kuka on heidän työnantajansa. Byrokratia lisääntyisi ja terveydenhuollon kustannukset kasvaisivat.
Näin tapahtuisi, koska esitetyn sote-lain mukaan jatkossa ainoastaan virkasuhteessa – siis julkisen työnantajan palveluksessa – oleva lääkäri voisi tehdä ratkaisun asiakkaan ottamisesta sairaalaan sekä siihen liittyvän hoidon tarpeen arvioinnin. Jos potilas on hoidossa ostopalveluna toteutetussa erikoissairaanhoidossa, hänen pitäisi käydä läpi usea lääkärin arvio.
Hoitavan lääkärin tulisi ostopalveluissa pyytää virkalääkärin hyväksyntä myös, kun hän tekee hoitosuhteen aikana hoitoratkaisuja.
– Esityksellä juridisoitaisiin aiheettomasti tavallista lääkärintyötä ja rajoitettaisiin järjestäjän toimintavapautta hyödyntää saatavilla olevia resursseja palvelutuotannossa, HUSin hallintojohtaja Lauri Tanner sanoo.
− Tällaisella mallilla lisättäisiin valtavasti terveydenhuollon kustannuksia. Se, että hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä virkasuhteessa, ei tuo järjestelmään lisäarvoa – ei palvelujen käyttäjälle eikä niiden järjestäjälle, Tanner arvioi.
Myös Suomen Lääkäriliiton johtaja Heikki Pärnänen jakaa huolen lääkärin autonomian heikentymisestä.
− On tärkeää, että esitystä arvioidaan eduskunnan valiokunnissa uudelleen virkalääkärivelvoitteen osalta sellaisissa toimissa, joita ei tähänkään asti ole katsottu julkisen vallan käytöksi, Pärnänen toteaa.
Sote-esityksen taustalla liioiteltuja huolia nykytilasta
Hallituksen sote-esityksessä rajataan monin tavoin yksityisen palveluntuottajan toimintaa julkisissa palveluissa.
− Tämä tarkoittaa, että julkisella järjestäjällä on vähemmän mahdollisuuksia tehdä hyvinvointialueen asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseksi, HALI ry:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause toteaa.
Eri puolilla Suomea julkisen ja yksityisen yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia. Terveystalon julkisten palvelujen ylilääkäri Petja Orre onkin huolissaan muun muassa hallituksen esitykseen sisältyvistä terveysasemaulkoistusten rajoituksista. Häntä hämmästyttävät erityisesti terveysasemaulkoistusten neuvolatoimintaan liittyvät käsitykset.
Esityksessä linjataan, että neuvolapalvelut olisi perusteltua pitää hyvinvointialueen omana tuotantona. Perusteluna käytetään sitä, että yksityisillä palveluntuottajilla ei olisi neuvolatoiminnan vaatimia yhteistyöverkostoja eikä mahdollisuuksia ja osaamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.
– Neuvolatyötä tekevät ulkoistuksissa samat hoitajat kuin ennen ulkoistuksen alkamista yhteistyössä samojen kunnan työntekijöiden kanssa. Tämän lisäksi he saavat tuekseen palveluntuottajan kansallisen verkoston. Yhteistyö kunnan ja sairaanhoitopiirin kanssa on toiminut jokaisessa ulkoistuksessa ongelmitta. Mikäli neuvolaa ei saisi yksityinen hoitaa, joutuisivat pienten paikkakuntien asukkaat matkustamaan neuvolaan toisen kunnan alueelle, Orre sanoo.
Lisätietoja:
Johtaja Hanna-Maija Kause, Hyvinvointiala HALI ry / hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Johtaja Heikki Pärnänen, Suomen Lääkäriliitto / heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Julkisten palvelujen johtava lääkäri Petja Orre, Terveystalo / petja.orre@terveystalo.fi
Hallintojohtaja Lauri Tanner, HUS / lauri.tanner@hus.fi
