Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on tällä hetkellä rauhan ajan suurimman ponnistuksen keskellä. Koronaviruksen aiheuttama kansainvälinen tilanne osoittaa, kuinka nopeasti ja yllättäen tällaiset laajamittaiset tapahtumat voivat tulla eteen.
Eduskunnassa todettiin valmiuslain käyttöönottoon liittyvässä keskustelussa, että tehdään mieluummin enemmän ja aikaisemmin kuin vähemmän ja liian myöhään.
Nyt käyttöön otetuilla järeillä toimenpiteillä tähdätään siihen, että koronan aiheuttama paine sosiaali- ja terveydenhuoltoon jakautuisi tasaisemmin ja pidemmälle aikavälille. Näin pystymme varmistamaan avun sekä normaaleille hätätilapotilaille että koronaviruksen vuoksi sairaaloiden apua tarvitseville potilaille.
Yhteiskunnan kannalta kriittisiä ammattiryhmiä on paljon. Yksityisen sektorin palveluntuottajat tukevat viranomaisten työtä kaikilla käytettävissä olevilla tavoilla.
Yksityisen sektorin palveluntuottajat tukevat viranomaisten työtä kaikilla käytettävissä olevilla tavoilla.
Kriittisten alojen työntekijöiden on päästävä työhönsä riippumatta siitä, onko heillä pieniä lapsia vai ei. Julkiset ja yksityiset varhaiskasvatuspalvelut on turvattava. Ikääntyneet, tehostettua asumispalvelua tarvitsevat henkilöt ovat suurimmassa riskissä. Siksi kaikkien vanhuspalveluissa olevien hoitajien työ on nyt erityisen arvokasta.
Julkisen ja yksityisen saumaton yhteistyö on välttämätön edellytys sille, että tästä haasteellisesta tilanteesta päästään palaamaan mahdollisimman nopeasti tavalliseen arkeen. Yhteisenä tavoitteemme on, että erityisesti riskiryhmien terveenä pysyminen voidaan varmistaa mahdollisimman hyvin.
Yksityinen hyvinvointiala on valmis auttamaan poikkeusolotilanteiden hoidosta vastuussa olevia sairaanhoitopiirejä ja kuntia kaikilla mahdollisilla tavoilla viranomaismääräysten mukaisesti. Tarjolla olevaa yksityistä kapasiteettia voi ja pitää hyödyntää kaikilla käytettävissä olevilla tavoilla.
