Hyvinvointialat logo

Kansantalous ei kestä ilman valinnanvapautta

13.12.2017

Sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla 10 % ja terveyspalvelujen 20 %. Terveydenhuoltomenot ovat samalla kaksinkertaistuneet. Väestön ikääntymisen myötä paine sote-menojen kasvulle on noussut huomattavasti 2020-luvulla. Vuosina 2005-2013 menojen kasvu on ollut merkittävästi BKT:n kasvua nopeampaa (5,1 % vs. 2,7 %).

− Terveydenhuoltomenojen 4,4 miljardin euron kasvusta vuosina 2005-2013 julkisen terveydenhuollon palvelujen osuus on 81 prosenttia. Samaan aikaan julkisten palvelujen käyntimäärät ovat vähentyneet, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

− Suomalainen hoito ja hoiva on laadultaan huippua, mutta muuten nykyjärjestelmää ei kannata kiitellä. Se ei ole pystynyt vastaamaan tarpeisiin, ja tarve muutokselle on suuri.

Useissa tutkimuksissa todetaan, että monituottajuus ja asiakkaan valinnanvapaus ovat keskeisimpiä keinoja järjestelmän innovatiivisen kehittämisen edistämiseksi.

− Rahan on tultava myös julkisille palveluntuottajille vain tuloksesta. Muuten kansantalous ei kestä. Hyvä tulos on laadukas, kustannustehokas ja asiakaslähtöinen palvelu. Tätä kaikkea yksityinen sektori on tarjonnut tähänkin asti. Jäsentemme resurssit ovat käyttövalmiina, Rajakangas lupaa.

Vuonna 2015 kuntien sote-palvelumenot olivat 18,5 miljardia euroa. Ministeriön omien laskelmien mukaan tämän luonnoksen mukaisella lailla valinnanvapausmarkkinoiden kooksi muodostuisi 5,75 miljardia euroa. Tämä on noin kolmannes kaikista sote-menoista. Yli puolessa näistäkin palveluista tuottajan olisi edelleen julkinen.

− Yksityiset tuottajat eivät siis täytä koko markkinaa. Maakunnan oma palveluntuotanto kilpailee sillä myös. Yksityiset palveluntuottajat tuottaisivat vajaan neljänneksen Suomen verovaroin kustannetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Peloille massiivisesta yksityistämisestä ei siis ole mitään perusteita, Rajakangas rauhoittelee.

Valinnanvapauden välineet on muovattu Hyvinvointialan liiton mukaan nyt toimiviksi. Sote-keskuksia voivat aiempaa esitystä helpommin perustaa erikokoiset toimijat. Asiakkaiden valinnanvapautta laajentavat maakuntien myöntämät asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.

−Asiakasseteli ei uhkaa julkisia palveluja missään määrin. Lakiluonnoksen mukaan maakunnalla on järeät keinot rajoittaa sen myöntämistä mikäli palvelujen toimivuus, kustannustehokkuus tai potilasturvallisuus vaarantuvat.

Erikoissairaanhoito on soten suurin yksittäinen kuluerä: se nielee 6,9 miljardia yhteensä 18,5 miljardista sote-palveluihin käytetystä eurosta. Sitä ei voi jättää saarekkeeksi, jota uudistus ei koske.

−Ministeriön arvion mukaan tämä lakiluonnoksella erikoissairaanhoitoa avattaisiin markkinalle vain 7 prosenttia. Julkinen tuottaisi siis itse jatkossakin 93 prosenttia erikoissairaanhoidosta. Jos julkinen erikoissairaanhoito tähän kaatuisi, eikö sen nykytilasta olisi syytä olla todella huolissaan?

Lisätiedot:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto
ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi, p. 0400 374 164

 

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot