Hallitus päätti budjettiriihessä nostaa Kela-korvauksia hallitusohjelman mukaisesti. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärin tarkastuksen korvaustaksa nousee 15,50 eurosta 30 euroon ensi vuoden alussa. 30 euron taksa tarkoittaa karkeasti sitä, että asiakkaan saama Kela-korvausosuus nousee vajaaseen 40 prosenttiin hammaslääkärin tutkimuspalkkion hinnasta.
Korvausosuus on ollut tällä tasolla vuosina 2006–2014, kuten kuviosta 1 ilmenee. Osuus on ollut vastaavaa luokkaa myös joinakin edeltävinä vuosina, mutta hoitotyypeittäin jaoteltua dataa on tarjolla vasta vuodesta 2006. Kelan data ei sisällä poliklinikkamaksua.
Kuviosta nähdään, että vajaan 40 prosentin korvaustasolla Kela-korvattuja hammaslääkärin tarkastuksia tehtiin keskimäärin noin 750 000 vuodessa. Vuoden 2015 leikkausten jälkeen korvausosuus on ollut luokkaa 22 prosenttia ja käyntimäärä keskimäärin vajaat 580 000 vuodessa. Vuoden 2016 alusta Kela-korvauksen on voinut saada enää joka toinen vuosi, ellei henkilön terveydentila edellytä vuosittaista tarkastusta.
Jää nähtäväksi, nouseeko Kela-korvattujen hammastarkastusten määrä ensi vuonna noin 175 000:lla kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Yhtälöön vaikuttaa myös hoitoon pääsy hyvinvointialueiden järjestämän terveydenhuollon kautta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla hammastarkastuksen palvelusetelin arvo on yli kaksinkertainen ensi vuoden Kela-korvaukseen verrattuna. Tällöin asiakkaalla on kannuste hakeutua hammaslääkärille hyvinvointialueen kautta. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon hoitoon pääsyn odotusajat vaikuttavat yksityisen terveydenhuollon käyttöön kullakin alueella. Palveluntuottajien markkinoinnillakin on varmasti merkityksensä.
Mikäli Kela-korvattujen hammastarkastusten määrä nousisi kymmenen vuoden takaiselle tasolle, lisääntyisivät hammastarkastusten Kela-korvausmenot vajaat 13,6 miljoonaa euroa. Kun tämä summa jaetaan lisääntyneiden käyntien määrällä, saadaan yhden tarkastuksen korvaussummaksi noin 78 euroa. Osa siirtymästä tapahtuisi kuitenkin hyvinvointialueiden järjestämästä terveydenhuollosta, jolloin kyseisen käynnin säästö realisoituisi siellä. Hammaslääkärikäynnin kustannus hyvinvointialueelle on yli 100 euroa, joten tässä skenaariossa Kela-korvausten korotus on julkiselle taloudelle edullinen.
Kansanterveyden kannalta parasta toki olisi, mikäli mahdollisimman moni uusi käynti saataisiin ”nukkuvien puolueesta” eli niiden joukosta, joiden edellisestä hammastarkastuksesta on kulunut jo liian pitkään.
Tehokasta ja hyvin kohdentuvaa rahankäyttöä
Osa asiantuntijoista on huolissaan siitä, että vuonna 2024 nähdään toisinto vuodesta 2008, jolloin suun terveydenhuollon Kela-korvauksia viimeksi korotettiin. Tuolloin hammashoidon hinnat nousivat noin 8 prosenttia, jolloin asiakkaiden hyöty jäi ennakoitua pienemmäksi. Tähän tapaukseen viitatessa on syytä muistaa, että samaan aikaan julkisen suun terveydenhuollon menot kasvoivat selvästi enemmän, noin 12 prosenttia. Taustalla oli vuoden 2007 palkkaratkaisu.
Kela-korvattu suun terveydenhuolto on julkiselle taloudelle edullista, vaikka korvaus hammaslääkärin tarkastuksesta kaksinkertaistetaan 30 euroon. Loput hinnasta maksaa asiakas itse. On hyvä, että STM ja Kela ilmoittavat seuraavansa tarkkaan uudistuksen käyttäytymisvaikutuksia. Varmaa on kuitenkin se, että veronmaksajien tuki menee Kela-korvauksien muodossa suoraan hammastarkastuksiin – ei työryhmiin tai hallintohumppaan.
