Toimittaja Teija Sutinen (HS 7.8.) pohti Kela-korvausten korottamisen järkevyyttä. Sutisen mukaan yksityislääkäri ei ole pienituloiselle Kela-korvauksen kanssakaan todellinen vaihtoehto.
Vielä viime vuonna Kela-korvaukset olivat hyvin matalalla tasolla, vain kahdeksan euroa per lääkärin vastaanotto. Niin alhaisella korvauksella yksityislääkärillä käyminen ei ole ollut kaikille realismia. Hallitus on kuitenkin kaavaillut korvauksen korottamista vielä nykyisestä 30 eurosta 50 euroon, jolloin se kattaisi jo merkittävän osan vastaanoton hinnasta.
Vastaanottokäyntien ja toimistomaksujen hinta vaihtelee toimijoiden välillä. Asiakkaan on mahdollista valita hänelle sopiva toimija, kun hän hakeutuu yksityislääkärille. Etuna asiakkaan näkökulmasta on sujuva hoitoonpääsy ja julkisen vallan näkökulmasta se, että yhä useampi on pois julkisen terveydenhuollon jonoista.
Kela-korvauksia koskevassa keskustelussa unohtuu usein mittakaava. 500 miljoonan euron lisärahoitus jakautuu neljälle vuodelle: esimerkiksi tänä vuonna lääkärinpalkkioiden Kela-korvauksiksi arvioidaan kaikkiaan 107 miljoonaa euroa. Tästä suoraa budjettirahaa on vain kaksi kolmasosaa eli runsaat 60 miljoonaa euroa. Loppu rahoitetaan sairausvakuutuksen menoista.
Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna yli 24 000 miljoonaa euroa, joista valtaosa käytetään terveydenhuoltoon. Kela-korvaukset ovat siis laskutavasta riippuen tuhannesosia hyvinvointialueiden järjestämän terveydenhuollon rahoituksesta. Kohtuullisella panostuksella saadaan suuri määrä lääkärikäyntejä, sillä Kela-korvatusta käynnistä asiakas maksaa edelleen reilun osan itse. Sama summa laitettuna hyvinvointialueille tuottaisi merkittävästi pienemmän määrän lääkärikäyntejä.
Kirjoitus on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 9.8.2024.