Kokonaisulkoistukset ovat olleet laajasti edullisia kuntataloudelle, todetaan tuoreessa sote-palvelujen kokonaisulkoistusten kustannuksia käsittelevässä tutkimuksessa. Selvityksessä tutkittuja ulkoistuskuntia on 26, joista 21:ssä saavutettiin kustannussäästöjä verrokkikuntiin nähden.
Tutustu selvityksen yhteenvetoon
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Kustannuskehitys vuoteen 2019 saakka
Ulkoistuksen myötä kuntien asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat laskeneet keskimäärin viisi prosenttia verrokkikuntia alhaisemmalle tasolle. Säästöjä on saatu sekä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa että sosiaalipalveluissa. Kustannussäästöjä on saatu, vaikka kokonaisulkoistusten ensisijainen ajuri on ollut paikallisten palvelujen ja elinvoiman säilyttäminen.
– Tulokset osoittavat, että ostopalveluilla turvataan palvelujen saatavuutta erittäin kustannustehokkaasti. Ulkoistuksilla on saavutettu yli 36 miljoonan euron säästö verrokkikuntiin nähden vuosina 2011–2019. Kuntien ja palveluntuottajien saavutus on vielä vaikuttavampi, kun huomioidaan useimpien ulkoistuskuntien pieni koko ja voimakkaasti ikääntyvä väestö, toteaa Hyvinvointiala HALIn talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.
Yksi kokonaisulkoistuksesta hyötynyt kaupunki on Ähtäri, jossa kaupungin talous on kohentunut ulkoistuksen myötä.
– Yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa on tarkoittanut aitoja lähipalveluja, työpaikkoja ja elinvoimaa. Ähtärin talous oli viime vuonna ylijäämäinen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen. Se on suurelta osin sote-ulkoistuksen ansiota, toteaa Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.
Sote-uudistus uhkaa lähipalveluja
Kaikki kokonaisulkoistukset ja monet muut ostopalvelut purkautuisivat, mikäli sote-lakiluonnos vietäisiin käytäntöön. Palvelujen järjestäjä ei voisi enää hankkia yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta edistävät hankinnat rajautuisivat minimiin.
– Järkevät ostopalvelut estävä lainsäädäntö olisi kuolinisku lähipalveluille monella alueella. Ehkä tämän takia lakiluonnoksessa ei arvioida lainkaan ostopalvelujen mitätöitymisen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, Kuuva pohtii.
Lakiluonnoksen myötä terveydenhuolto jakautuisi kahtia. Tämä lisäisi eriarvoisuutta ja terveyseroja.
– Lakiluonnoksen myötä syntyisi julkiset palvelut, joissa yksityistä tuotantoa ei juuri olisi ja yksityiset palvelut, joiden piiriin pääsisivät vain maksukykyiset. Rajusti eriarvoisen järjestelmän synnyttäminen on yksiselitteisesti väärin, päättää Kuuva.
Kokonaisulkoistuksia käsittelevän tutkimuksen toteutti tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Esa Jokinen ja sen rahoitti Hyvinvointiala HALI ry. Esa Jokinen työskentelee Tampereen yliopistolla tutkijana.
Lisätiedot:
Joel Kuuva, talous- ja veroasiantuntija, Hyvinvointiala HALI ry
p. 050 414 6444 / joel.kuuva@hyvinvointiala.fi
Jarmo Pienimaki, kaupunginjohtaja, Ähtäri
p. +358 6 2525 6001 / jarmo.pienimaki@ahtari.fi
