Hyvinvointiala HALI ry on keväästä asti esittänyt vakavan huolensa siitä, että yksityiset palveluntuottajat unohdetaan, kun koronasta syntyviä kustannuksia korvataan kunnille. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat monelta osin julkisia palveluita, erityisesti sosiaalipalveluissa.
HALI on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä valtakunnallista, velvoittavaa ohjeistusta kustannusten korvaamiseksi yksityisille palveluntuottajille sitä samatta. Kunnille kustannukset korvataan täysimääräisenä.
Yksityisten toimijoiden kustannukset ovat nousseet vähintäänkin samalla tapaa kuin kuntien tai kuntayhtymien. Pienten toimijoiden kustannukset ovat voineet nousta jopa enemmän, johtuen pienemmistä varastoista sekä suojamateriaalien markkinahinnan rajusta noususta koronan ensimmäisen aallon aikana.
Hyvinvointiala HALI ry katsoo, että jokaisella yksityisellä palveluntuottajalla, joka tuottaa julkisia palveluita on oikeus saada järjestämisvastuulliselta taholta korvauksia koronakustannuksiin alla esitetyin perustein.
Laki arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta on säädetty 31.1.2020-31.7.2020 ja edelleen jatkumaan lokakuun 2020 loppuun saakka. Tässä yksityinen toimija rinnastetaan julkiseen toimijaan, kun hankittavat suojamateriaalit käytetään julkisrahoitteiseen toimintaan kuten esimerkiksi kokonaisulkoituksiin, valtaosaan hoivapalveluista (ikääntyneet, vammaiset, erityisryhmät), varhaiskasvatukseen ja kotihoitoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntainfossa 30.6.2020 linjannut perusteita seuraavasti.
”Koronavirustilanteessa lisääntyneen henkilösuojainten käytön kustannusten korvaaminen yksityisille toimijoille perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu on kunnan järjestämisvastuulla. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän (kunta tai kuntayhtymä) viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa.”
”Kun kunta ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, kunnan on huolehdittava siitä, että ko palveluntuottajalla on asianmukaiset välineet, ml. suojaimet. Näiden välineiden tulisi sisältyä hankintasopimuksiin. Jos näin ei ole, niin keskeistä on joka tapauksessa, että kunta turvaa hoidon/hoitotapahtuman asianmukaisuuden.”
”Hallitus on päättänyt korvata kunnille koronaviruksesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Kuntien tukemisen kokonaisuus neljännessä lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa (2.6.2020), mikä sisältää myös suojainkustannuksia.”
Julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa palveluhankinnoissa (JYSE 2014) ei ole pandemiatilannetta kattavaa sopimuspykälää. Kohta 9.6. antaa ymmärtää, mitä on pidetty kohtuullisena ja mikä on ollut tilaajapuolen yleinen näkemys tilanteessa, jossa palveluun kohdistuu ennalta ennakoimaton lisävaade, joka aiheuttaa odottamattomia lisäkustannuksia.
”Palveluntuottajalla on oikeus huomioida tarjouksen jättämisen jälkeen tapahtuneista viranomaisten määräämistä uusista julkisista maksuista tai olemassa olevien maksujen korotuksista aiheutuneet kohtuulliset välittömät kustannukset hinnassaan edellyttäen, että ne eivät ole olleet tarjousta tehdessä tiedossa ja palveluntuottaja pystyy osoittamaan perusteet hinnanmuutokselle. Tällöin palvelun hinta muuttuu edellä mainittujen muutosten voimaantuloajankohdasta lukien.”
Koska suojainten käytöstä ei seuraa jatkuvaa kustannusta, on perusteltua, että tätä ei huomioida hinnanmuutoksena vaan erillislaskutuksena.
Kuntaliitto on yhteisissä neuvotteluissa Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa todennut, että kunnilla on järjestämisvastuullisina vastuu näiden kustannusten korvaamisesta yksityisille palveluntuottajille. Tarja Myllärinen ja Anna Haverinen ottivat korvauksiin kantaa blogissaan 31.8.2020: Kunnan ja sote-yrittäjien vuoropuhelua tarvitaan korona-aikana.
”Osassa tapauksista hankintasopimuksissa tai palvelusetelin sääntökirjassa on sovittu suojainten korvausperiaatteista, minkä mukaan on toimittu. Useat vastaajat toivat kyselyssä esille, että kunta palvelujen järjestäjänä huolehtii viime kädessä asiakkaiden palveluista ja niiden turvallisuudesta.”
”Kuntaliitto suosittaa kuntien sosiaali- ja terveystoimelle vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa suojainten hankinnasta ja niihin liittyvistä käytänteistä. Poikkeustilanteisiin varautumisen vastuut ja velvoitteet on hyvä huomioida jatkossa yhä paremmin myös erilaisissa hankintamenettelyissä.”
Vuoden 2021 talousarvio rakentaa tietä ulos koronakriisistä
Hallitus vahvisti tiedotustilaisuudessa 16.9.2020 vuoden 2021 talousarviossa sen, että koronavirustilanteesta aiheutuvat välittömät kustannukset kunnille katetaan.
”Koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021. Osana tätä kokonaisuutta hybridistrategian edellyttämään testaukseen varataan 1,4 miljardia euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja 355 miljoonaa vuoden 2020 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Vuoden 2021 kustannusarvioiden tarkentuessa määrärahaa tarkistetaan tarpeen mukaisesti.
Hyvinvointiala HALI ry:n hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen kehottaa jäsenistöä olemaan aktiivisesti yhteydessä kuntiin, hakemaan koronasta aiheutuneita kustannuksia. Neuvotteluratkaisu on kaikille osapuolille joustavin ja nopein tapa täyttää sekä STM:n että Kuntaliiton ilmaisema järjestäjän vastuu kustannusten korvaamiseksi.
Lisätietoja: Arja Laitinen, johtaja, hoiva ja osaaminen, 040-8680980
