Pääministeri Antti Rinteen hallitus kokoontuu huomenna budjettiriiheen päättämään valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtiovarainministeri Lintilä on todennut, ettei hallituksella ole sellaista vaihtoehtoa, jossa menolisäykset toteutuvat ja työllisyystavoite ei. Siksi budjettiriihen päätösten pitää tukea työllisyyttä.
Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Sen merkitys korostuu jatkossa, kun työikäisten määrä supistuu ja ikääntyneiden osuus kasvaa.
Työllisyystoimia voidaan lähestyä työn kysynnän ja tarjonnan sekä työnhakijoiden ja heiltä tarvittavan osaamisen eli ns. kohtaannon kautta. Tällä hetkellä työn kysyntä on korkealla. Avointen työpaikkojen määrä suhteessa työttömiin työnhakijoihin on 2,5-kertaistunut muutamassa vuodessa. Osaavan työvoiman saatavuus on ollut yritysten ykkösongelma – myös hyvinvointialoilla – jo pitkään.
Työn kysyntä voi kuitenkin notkahtaa vahvasti laskusuhdanteessa. Silloin tarvitaan kaikkia keinoja, erityisesti yksityisen kulutuksen lisäämistä. Hallitus aikoo tehdä kulutuksen kannalta haitallisen leikkauksen kotitalousvähennykseen. Sen negatiivinen vaikutus lasketaan tuhansissa työpaikoissa. Hallituksen kaavailema ansiotuloverotuksen keventäminen on oikea toimi, mutta ei korvaa kotitalousvähennystä verokiilan kutistajana.
Kotitalousvähennyksellä on työpaikkojen ohella kasvava merkitys ikääntyneiden palveluissa. Eläkelaiset käyttävät koko vähennyksestä jo noin 40 prosenttia. Myös lapset ja lastenlapset hyödyntävät kotitalousvähennystä hankkiessaan hoivapalveluita vanhemmilleen.
Hallituksen on otettava aikalisä kotitalousvähennyksen perusteiden muuttamisessa. HALI esittää, että hallitus arvioi kotitalousvähennyksen leikkauksen vaikutukset työllisyyteen ja palveluiden saatavuuteen ennen yksioikoisen leikkauspäätöksen tekemistä.
