Valmiuslain mukainen poikkeusolojen järjestämisvastuu on valtiolla, kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Kuntiin kohdistuu entisten paineiden lisäksi nyt poikkeuksellisen suuret koronakriisiin hoitoon liittyvät paineet. Yli 300 kunnan joukko on hajanainen ja kuntien keskinäiset erot ovat suuret.
Kuntatalous oli poikkeuksellisen huonolla tolalla jo ennen koronakriisiä. Selvää on, ettei äkilliseen tilanteeseen ole kunnissa pystytty täysin varautumaan eivätkä kunnat selviä urakasta yksin. Nyt tarvitaan kaikki mahdollinen valtion tuki.
Jotta voimme pelastaa ihmisten palvelut, on kunnat pelastettava.
Kuntaliiton arvion mukaan kuntien heikko talous heikkenee entisestään koronakriisin vuoksi vähintään 1,5 miljardia euroa. Sote-palveluiden ja pelastustoimen menojen arvioidaan kasvavan vähintään noin puolella miljardilla eurolla. Verotulojen romahdus tullee pienentämään tuloja noin miljardin euron verran ja heijastusvaikutukset ulottuvat lähivuosiinkin.
Akuutteja toimia työpaikkojen pelastamiseksi tarvitaan nyt
Vaikka kriisi on iskenyt rajusti lähes koko yrityskenttään, yrittäjät uskovat tulevaisuuteen. Suomi selviää, kunhan yrityksiä autetaan pahimman yli. Yrittäjät ovat ketteriä ja valmiina tarjoamaan uusia ratkaisuja. Näin yhteiskunnan elinvoima säilyy.
Toimenpiteitä tarvitaan akuutisti talouden elvyttämiseen ja yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen. Hallituksen jo tekemät yritysten tukemiseen liittyvät toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta tasoltaan riittämättömiä. Kaikki terveet yritykset on pelastettava. Yritysten tuet voidaan ohjata saajilleen kuntien yrityspalveluiden kautta.
Kun tuotanto- ja palveluyritykset palaavat arkeen, yhteiskunnan pyörät alkavat pyöriä. Silloin pitää myös kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden, kuten vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluiden tai varhaiskasvatuksen pelata normaalisti.
Kriisin aikana yritykset tukevat kuntia palvelutarjontansa kautta. Kunnilla on käytettävissään nopea ja joustava suorahankintojen mahdollisuus. Kriisi opettaa myös uutta. Tilanteen normalisoiduttua toimintamalleja voidaan kehittää julkisen ja yksityisen yhteistyönä esimerkiksi digitaalisissa palveluissa.
Malttia kuntien lakisääteisten menojen lisäämisessä
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on laaja ja kattaa myös sairaanhoitopiirien toiminnan. Hallitusohjelmaan sisältyvistä kunnille uusia menoja aiheuttavista lakihankkeista on luovuttava.
Suomalaiset eivät tarvitse kiireellä lakiin kirjattavaa tehostetun hoivan vähimmäismitoitusta, oppivelvollisuusiän laajentamista, maksuttomien terveyspalvelujen lisäämistä tai muita vastaavia uudistuksia. Valtion on ilman em. uudistuksiakin otettava kymmenien miljardien lisävelka, jotta Suomi selviää takaisin normaaliin arkeen.
Ilman kuntien ja valtion hyvää yhteistyötä ei eteenpäin päästä. Yhteistyötä tarvitaan nyt epidemian rajoittamiseksi, suojavarusteiden saatavuuden varmistamiseksi ja poikkeusolojen aikaisessa johtamisessa.
Kansallisen etenemissuunnitelman puuttuminen on ollut huolestuttavaa. Hallituksen päätöksenteko on osin pirstaleista ja käsillä on monenlaisia logistisia, toiminnallisia ja viestinnällisiä ongelmia.
Koronaepidemia ei ole ensimmäinen laatuaan. Espanjantauti kohteli rankalla kädellä sodan runtelemaa Suomea vuosina 1918-1919. Tautiin kuoli silloin noin 25 000 ihmistä. Se oli paljon reilun kolmen miljoonan ihmisen köyhälle kansalle. Me selviämme tästä kriisistä pienemmin ihmismenetyksin – mutta emme ilman määrätietoisia ja merkittäviä yhteisiä ponnistuksia.
