Huhtikuussa pidettävien kuntavaalien asetelma on mielenkiintoinen. Reipas osa kuntien toiminnasta siirtyy maakunnille parin vuoden kuluttua ja julkinen talous on kokonaisuutenaan haasteellisessa tilanteessa. Tulevaisuuden kuntien pohjaa luodaan myllerryksen keskellä. Itsehallinto ja alueen elinvoiman varmistaminen ovat edelleen kuntien kivijalkaa, johon asukkaiden hyvinvointi nojaa.
Katse tulevaan
Kuntavaaleilla valitaan päättäjiä asukkaiden yhteisölle. Jos kunnat olisi alun alkaen ajateltu ensisijaisesti palveluiden tuottajiksi, olisi päätöksenteko ja hallinto kenties organisoitu toisin.
Vaikka muutoksia on luvassa, tulee vaalikeskustelussa nousemaan myös sote-kysymykset. Etenkin lähipalvelut puhuttavat. Isoja kysymyksiä ovat myös tulevien maakuntien organisointi, soten valinnanvapaus ja yhtiöittäminen sekä rahojen riittäminen paitsi vanhuksille myös koulutukseen ja nuorisoon.
Väistyvä antaa tilaa uudelle. Esimerkiksi sivistystoimen ja kaavoituksen kysymykset saavat lisää painoarvoa ja se on hyvä asia. Kuntalaisten elämä on paljon muutakin kuin sotea. Teknologia kehittyy, yhteiskunta digitalisoituu, väestö ikääntyy ja monikulttuurisuus vahvistuu. Muuttuvat tarpeet pakottavat kunnan pysymään ajassa.
Kuntapäättäjien rooli
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja politiikan liitto on myrskyinen. Oman lisänsä tuovat asiantuntijat. Faktaa satelee ja mielipiteitä sinkoilee. Kaikilla on rikka rokkaan ja aiheet kiinnostavat etenkin poliitikkoja – kyse on ihmisten arjesta.
Politikan lopputulemat voivat joskus yllättää. Viime aikojen voimakas myllerrys on saanut nykyiset kuntapäättäjät tuntemaan itsensä epävarmoiksi siitä, mitä tuleman pitää. Ihan itsestään selvästi ei uudelle kierrokselle ole lähdetty, kun katsotaan koko valtakunnan ehdokaslukuja.
Mistä johtajat ensi vuosikymmenen kuntiin?
On todennäköistä, että reilun vuosikymmenen kuluttua Suomessa on selkeästi vähemmän kuntia kuin nyt. Vähenemisen arvellaan olevan ainakin kymmenien luokkaa. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta tulla kasvukunniksi.
Kuntien tulevaisuus on monin tavoin avoin ja odottaa tekijöitään. Kaikilla kunnilla on vahvuuksia ja menestymisen mahdollisuuksia. Jotta menestystä syntyy, pitää löytää vahvuudet ja osata kääntää ne strategian kautta pitkäjänteiseksi päätöksenteoksi. Talouden osalta suunnitelmat eivät voi lähteä siitä, että kuntaan ilmestyisi yhtäkkiä joukko uusia työpaikkoja ja siten lisää yhteisöveroja ja uusia veronmaksajia. Näin voi käydä, mutta vasta pitkän työn kiitoksena.
Kunnan johtaminen on haasteellista eikä se ole ollut kovin suosittua viime aikoina. Monessa kunnassa on kireät tunnelmat ja paljon johdettavaa. Talouden, työllisyyden ja hallinnon haasteita riittää.
Hyvinvointiala kannattelee vaikka maakunnat järjestävät
Sote-uudistus ei itsessään vähennä kuntien työpaikkoja. Jos julkisista terveyskeskuksista osa muuttuu yksityisiksi tai kolmannen sektorin sote-keskuksiksi tai julkisiksi yhtiöiksi, ei työ vähene. Samat alan ammattilaiset tekevät työn myös tulevaisuudessa.
Soten toimintamallit ovat muuttumassa mm. digitalisaation myötä. Tuottavuuden odotetaan parantuvan työn tekemisen ja tiedon hallinnan tehostuessa. Tämäkään ei vähennä työtä. Päinvastoin, syntyy uudenlaista tilausta korkean osaamisen työlle.
Kuntien kovaa ydintä on olla asukkaidensa yhteisö. Nyt jos koskaan on syytä käyttää ääntään huhtikuun toisena sunnuntaina.
