Suomessa palvelusetelin käyttö on lähtenyt liikkeelle hitaasti vaikka laki on ollut voimassa vuosikymmenen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliostot olivat vuonna 2017 yhteensä 224 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksessa 149 miljoonaa euroa. Luvut ovat pieniä kuntien kokonaismenoihin suhteutettuna, sanoo johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALIsta.
Asiakkaan aseman vahvistaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä on eurooppalainen trendi. Kun ihminen on aktiivinen toimija ja hänellä on valtaa päättää hoidostaan ja hoivastaan myös palvelu on vaikuttavaa.
- Monessa Suomen kunnassa on tällä hetkellä taloushaasteita. Nyt olisi tärkeää saada käyttöön pienetkin toiminnalliset muutokset tehokkaan palvelutuotannon ja uuden yritystoiminnan mahdollistamiseksi. Palveluseteli on hyvä väline monissa palveluissa, sanoo Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.
- Palvelusetelin toimivuus edellyttää, että palvelusetelin arvo on asetettu riittäväksi. Vain näin asiakas voi sen valita. Setelin arvoa määriteltäessä on otettava huomioon kunnan oman tuotannon vastaavat kustannukset. Valitettavasti joskus kunnat hakevat kohtuuttomia säästöjä ja se kaatuu kuntatalouden ja ihmisten niskaan, Rautio jatkaa.
Palvelusetelin toimeenpanoon lisää vauhtia
Useimmat Suomen kunnat ovat ottaneet palvelusetelin käyttöön. Erilaisia palveluseteleitä on jo useita satoja. Vaikka kansalaisista 2/3 tietää mikä palveluseteli on, niin silti vain harvat ovat sitä käyttäneet. Kuntapäättäjät ovat se päätöksentekijäjoukko, jotka voivat korjata tilanteen.
- Palveluseteli on otettavissa käyttöön nopeallakin aikataululla ja tänä päivänä on markkinoilla tarjolla toimivia ratkaisuja käytön hallinnointiin, sanoo johtava asiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALIsta.
Asiakkaan oikeus palveluihin ja alueellinen tasavertaisuus keskiöön
Palvelusetelillä tuotetaan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmanmukaisia palveluita. Siis niitä palveluita, joita kunta joka tapauksessa on velvollinen järjestämään kuntalaisilleen.
- Alueelliset ratkaisut naapurikuntien kesken tai kuntayhtymien päättämänä ovat hyvä keino tukea palvelusetelin käyttöönottoa. Esimerkiksi varhaiskasvatuspalvelut ovat hyvä esimerkki palvelusta, jossa palvelupisteen sijainnilla voi olla huomattavaa merkitystä perheen arjen näkökulmasta, Närkki sanoo.
Palvelusetelikokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä ja toimivia ratkaisuja on löydetty monissa kunnissa. Lisää keskustelua palveluseteleiden hyödyistä ja haasteista eri palveluissa on hyvä käydä. Palvelusetelin käytön laajentaminen on mahdollista olemassa olevan järjestelmän puitteissa eikä soten rakenteellisia uudistuksia tarvitse odotella.
HALI Kuntamarkkinoilla 11.-12.9.2019
HALI on tänä vuonna mukana Kuntamarkkinoilla yhdessä Lääkäripalveluyritykset ry:n kanssa keskustelemassa palvelusetelin hyödyistä ja haasteista. Löydät meidät 2. kerroksen 2.24. osastolta.
Miten palveluseteli saataisiin kunnallisen päätöksenteon keskiöön asiakkaan ja veronmaksajan näkökulmasta? Toimijoiden ja kuntapoliitikkojen yhteisenä tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen, asiakasjonojen parempi hallinta ja kuntalaisten arjen tukeminen.
Tervetuloa tietoiskuihimme, jotka järjestämme
Ke 11.9. klo 15.30-15.50, tila A3.3.
To 12.9. klo 12.30-12.50, tila A3.24.
Lisätiedot:
Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija, Hyvinvointiala HALI ry, p. 0400 436 438
Ismo Partanen, Toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry, p. 040 518 5799
Sari Rautio, Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupungin hallituksen pj. p. 040 522 0933
