Poikkeuksellinen kevät koronan keskiössä haastoi yksityiset sote-palveluiden tuottajat ennen näkemättömällä tavalla. Valtakunnallisessa pandemiasuunnitelmassa, kuntien hygieniasuunnitelmissa tai sopimuksissa ei ole juurikaan otettu huomioon sosiaalipalveluiden varautumista. Vain yksittäisistä sopimuksista löytyy maininta poikkeusajan toimista.
Yksityiset palveluntuottajat selvisivät keväästä ja kesästä hyvin. Varautuminen koronan toiseen aaltoon käynnistyi ensimmäisen aallon ollessa vielä käynnissä. STM:n ja pääministerin viittaukset koronasta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta kunnille antoivat toivoa siitä, että kunnat/kuntayhtymät korvaavat myös järjestämisvastuullaan olevien, ostopalveluina hankittavien palveluiden tuottajille syntyneet merkittävät lisäkustannukset. Kesän alkaessa yksityisille sote-palveluntuottajille oli syntynyt jo noin 60 miljoonan euron ennakoimattomat suojamateriaalikustannukset.
STM julkaisi 30.6.2020 Kuntainfon, jossa se otti kantaa koronavirukselta suojautumisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseen.
Ministeriön mukaan kuntien ja kuntayhtymien tulisi korvata myös yksityisen sektorin toimijoille koronapandemialta suojautumisen kustannuksia. STM muistuttaa tiedotteessaan, että kunnat saivat valtion neljännessä lisätalousarviossa tukea 1,4 miljardia euroa, josta osa sisältää myös suojainkustannuksia. Tiedotteessa todetaan myös, että hoidettavien yhdenvertaisuuden toteutumiseksii hoitavalla henkilökunnalla on oltava paikasta riippumatta asianmukaiset suojavarusteet.
Hyvinvointiala HALIn toive oli ja on edelleen, että työtä tehdään laaja-alaisesti sen eteen, että ministeriö antaa suojamateriaalien korvaamisesta ja korvausperusteista kansallisen päätöksen. Se turvaisi palvelutuottajien yhdenvertaisuuden ja olisi hallinnollisesti tehokkain tapa asian järjestämiseksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. STM:n Kuntainfon mukaan yksityisten palvelutuottajien pitäisi neuvotella paikallisesti kyseisten kustannusten korvaamisesta – ensisijaisesti järjestämisvastuussa olevien tahojen eli kuntien ja kuntayhtymien kanssa.
HALI on käynyt hyvässä hengessä keskustelua Kuntaliiton kanssa ja näkemys on yhteinen: Kuntien on korvattava suojautumisesta aiheutuneet lisäkustannukset myös yksityisille palveluntuottajille. Vaihtoehtoja asian hoitamiseksi on useita: Voidaan neuvotella jokainen sopimus erikseen tai kunnassa voidaan luoda yksi yhteinen malli, joka vastaa syntyneisiin kustannuksiin ja siten turvaa kuntien järjestämisvastuulla olevien ostopalveluiden jatkumisen.
