Kuntoutuksen palveluvalikoimasta löytyy keinoja useiden keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi.
Lähdettäessä kohti uutta hallituskautta pintavire työllisyyden ja julkisen talouden osalta on myönteinen. Heti pinnan alta löytyy kuitenkin realiteetteja, joiden ratkaiseminen edellyttää rakenteisiin meneviä uudistuksia ja vaikuttavien keinojen käyttöönottoa. Yhä edelleen meitä haastavat alijäämäisenä pysyttelevä julkinen talous, huomattava vaikeasti työllistyvien ihmisten joukko sekä ikäsidonnaisten menojen kasvu.
Kuntoutus on huokea investointi ja inhimillinen vaihtoehto, jos vaihtoehtoina ovat esimerkiksi nuoren henkilön pitkittyvät vaikeudet kiinnittyä työmarkkinoille, ikääntyneen siirtyminen kotoa tehostettujen ympärivuorokautisten palvelujen piiriin tai hyvässä työiässä olevan henkilön pidempikestoinen työkyvyn alentuminen.
Työelämässä tarvitaan työkykyä
Puhuttaessa työllisyyteen ja työvoiman tarjontaan vaikuttavista palveluista esiin nousevat yleensä varhaiskasvatus, koulutus ja työvoimapalvelut. Näiden rinnalle on syytä nostaa vahvasti ammatillinen kuntoutus. Ammatillinen kuntoutus tukee työllistymistä, auttaa pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta tai vammasta huolimatta.
Täyden kansaneläkkeen saajien määrä on Kelan tietojen mukaan lisääntynyt selvästi varsinkin nuorissa ikäryhmissä. 16–39-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 20 prosenttia ja heitä oli vuoden 2018 lopussa 26 000. Työllisyysasteen nostamisen sekä työurien pidentämisen (alusta, keskeltä ja lopusta) keinovalikoimissa tulee painottaa työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien ylläpitämistä ja parantamista kuntoutuksen mahdollisuuksia hyödyntämällä.
Toimintakyky hillitsee ikäsidonnaisten kustannusten kasvua
Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen on keskeisin yksittäinen syy julkisen talouden kestävyysongelmaan. Vanhusväestön määrän kasvu lisää erityisesti terveydenhoidon ja hoivan menoja.
Ikääntyneet ovat ensisijaisesti kuntien vastuulla. Heidän kuntoutuspalvelujen asiakkuus on jäsentymätön ja palveluissa selviä järjestäjäkohtaisia eroja. Kotona mahdollisimman pitkään selviämisen kannalta on tärkeää monipuolinen ja moniammatillinen kuntoutus (fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus). Kotiin vietävät toimintakykyä ylläpitävät kuntoutuspalvelut eivät kuitenkaan yksin riitä. Meidän on varmistettava ikääntyneille tarpeen mukaan myös tehostetut moniammatilliset kuntoutuksen intensiivijaksot.
On syytä huolellisesti arvioida tarve ikääntyneiden toimintakykyohjelmalle, jossa valmistellaan tarvittavat uudistukset ja toimenpidesuositukset ikäsidonnaisten kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Ohjelmassa huomioitaisiin ikääntymisen eri vaiheet, varmistettaisiin ikääntyville toimintakykyä ylläpitävät palvelut yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti sekä tarpeenmukaisena osana yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia.
Kelan järjestämisvastuuta kuntoutuspalveluissa on perusteltua vahvistaa
Kelalla on erityisen merkittävä rooli välittömään sairaanhoitoon liittymättömien kuntoutuspalvelujen järjestäjänä ja rahoittajana. Sillä on osaamista monista sellaisista kuntoutujaryhmistä ja palveluista, joiden järjestämis- ja rahoitusvastuuta ei ole muilla tahoilla. Kelan vahvuutena palvelujen järjestäjänä on mm. valtakunnallinen päätöksenteon ohjaus ja yhtenäiset kriteerit (vahvistavat yhdenvertaisuutta).
Kunnilla ja erilaisilla kuntien yhteenliittymillä on jokaisella omat lähtökohdat ja erityispiirteet palvelujen järjestämiseen. Lopputulemana on kuntajärjestäjien vastuulla olevien kuntoutuspalvelujen toteutuminen erilaisina ja eritasoisina. Uudistettaessa palvelujärjestelmää huomio tulee kiinnittää tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Varmistetaan, että nämä palvelut toteutuvat yhdenvertaisina, riittävinä ja tarpeenmukaisina mahdollisissa uusissa järjestämisen rakenteissa.
Kelan järjestämisvastuun ja etuuksien kautta toteutuu moni niistä asioista, joita sote-uudistuksessa tavoitellaan. Sellaista mikä toimii, ei pidä rikkoa – sitä kannattaa kehittää. Kelan roolin kehittämistä valtakunnallisena kuntoutuspalvelujen rahoittajana ja järjestäjänä perustelevat useat Kelan vahvuudet. Näitä ovat mm. mittavat väestötasoiset rekisterit ja kyvykkyys hyödyntää aineistoja, kehittyneet tiedonhallinnan järjestelmät ja käytännöt. Kelan ohjaus ja kehittäminen perustuvat tukittuun tietoon. Kela tarkastaa (auditoi) palveluntuottajia säännönmukaisesti sekä kerää tietoa palvelujen toteutumisesta tuottajilta ja palveluiden saajilta. Kela parantaa olemassa olevia ja kehittää uusia tarpeenmukaisia palveluita säännönmukaisilla prosesseilla. Kuntoutuksessa Kela on huomattava tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttaja.
