Inflaation lisäksi henkilöstömitoituksen kiristyminen, palkkaratkaisut ja työvoimapula lisäävät hoivan tuottamisen kustannuksia.
Hoiva-alan yritykset ja järjestöt ovat kärsineet kiihtyvästä inflaatiosta. Hyvinvointiala HALI ry:n tekemän kyselyn mukaan ympärivuorokautiselle asumispalvelulle tyypillisissä kustannusluokissa kustannukset ovat nousseet keskimäärin noin 18,8 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana. Vaikutus on yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen (8,1 %) viimeisen 12 kuukauden aikana (syyskuu, Tilastokeskus).
HALIn hoivajohtaja Arja Laitinen huomauttaa, että hoivayritysten ja -järjestöjen tilanne olisi hyvin vaikea jo ilman inflaation aiheuttamaa kustannusten jyrkkää nousua.
− Tähän päälle on tulossa vielä todella suuri henkilöstökustannusten kasvu, joka johtuu henkilöstömitoituksen kiristymisestä, palkkaratkaisuista ja työvoimapulasta. On huomattava, että hoiva-alan kustannuksista 70 prosenttia on henkilöstökustannuksia, Laitinen sanoo.
− Lisäksi selvityksemme mukaan kunnat ovat maksaneet jo pitkään hoiva-alan yrityksille ja järjestöille selvästi − jopa 40 prosenttia − pienemmän korvauksen palvelun tuottamisesta kuin omille yksiköilleen. Inflaatio on tehnyt yritysten ja järjestöjen erittäin vaikeasta tilanteesta suorastaan sietämättömän, hän jatkaa.
Toimijoiden mahdollisuudet reagoida tilanteeseen ovat hyvin joustamattomat. Kyselyyn vastanneista jopa 74,1 prosenttia kertoo, ettei heidän toiminta-alueellaan ole korotettu hoivasta maksettavaa hintaa inflaation vuoksi.
Keskeinen tilannetta vaikeuttava tekijä ovat viime aikoina yleistyneet kattohintakilpailutukset. Jopa 61,1 prosenttia vastaajista on joutunut osallistumaan kattohinnaltaan liian alhaiseen kilpailutukseen. Vastaajista 53,7 prosenttia arvioi, että yritystoiminta olisi loppunut, jos toimija ei olisi jättänyt tarjousta tällaiseen kilpailutukseen. Yleisin syy, miksi toimija oli jättänyt tarjouksen kattohinnaltaan liian alhaiseen tarjouspyyntöön, onkin pelko jäämisestä palvelutuotannon ulkopuolelle (71,9 % vastaajista, n=32).
Vastaajista 90,7 prosenttia kokee, että kattohinta on tilaajan keino pakottaa palveluntuottajat toimimaan liian alhaisella hinnalla.
Suuri kustannusten nousu voi pahimmillaan johtaa siihen, että asiakaspaikkoja on pakko vähentää, jotta palvelu pystytään tuottamaan mitoituksen vaatimalla tavalla. Jopa joka kolmas hoivatoimija ilmoitti kyselyssä, että henkilöstömitoituksen nosto vähentää tai todennäköisesti vähentää asiakaspaikkojen määrää.
− On selvää, että hoiva-alan yrityksille ja järjestöille maksettava korvaus on jäänyt merkittävästi jälkeen. Korvaukset on saatava asianmukaisiksi, jotta jokainen hoivaa tarvitseva vanhus saa hoivapaikan. Se, että asiakaspaikkoja siirrettäisiin julkiseen tuotantoon, ei ole ratkaisu, sillä julkinen tuotanto on yksityistä kalliimpaa ja tehottomampaa, Laitinen päättää.
Kyselyssä tarkastelluissa viidessä kustannusluokassa kustannuskasvu on ollut keskimäärin 18,8 % viimeisen 12 kuukauden aikana
Hyvinvointiala HALI ry toteutti 17.10.2022–11.11.2022 kyselyn ympärivuorokautista asumispalvelua tuottaville jäsenilleen. Kyselyyn vastanneet 54 organisaatiota työllistävät yhteensä 33 479 työntekijää ympäri Suomea. Tulokset on analysoitu saatujen vastausten painottamattomana keskiarvona mahdollisimman kattavan tilannekuvan antamiseksi.
Tarkemmat tiedot selvityksen tuloksista ovat tiedotteen liitteenä.
