Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta valmistelee parhaillaan muutoksia lastensuojelulakiin. Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen. Lisäksi esityksellä selkiytetään lapsen perusoikeuksiin kajoavien rajoituksien ja tavanomaisen kasvatuksen rajanvetoa.
Lastensuojeluyksiköissä on lain mukaan korkeintaan seitsemän lasta ja määrätty henkilöstömitoitus on 1:1. Kuntien kilpailuttaessa lastensuojelupalveluita erityisyksiköiden henkilöstövaatimukseksi on useimmiten asetettu 1:1,3 ja joissakin erityisen vaativan hoidon yksiköissä 1:1,8.
Yksityisten tuottajientoiminta on luvanvaraista ja aluehallintovirastot asettavat lisäksi toimilupiin liittyviä ehtoja. Julkisen sektorin yksiköiltä ei vaadita toimilupia.
– Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että lastensuojelulaki tarjoaa riittävät eväät sekä pienten lasten auttamiseen että tiukempaa rajojen asettamista vaativaan, ja erittäin haasteellisten päihdeongelmaisten nuorten auttamiseen, sanoo johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointiala HALIsta.
Närkin mukaan haasteellisten nuorten kohdalla luvattomat poistumiset lastensuojeluyksiköstä ovat osa yksikön arkea. Lakiesityksessä lähdetään siitä, että karkulaisen hakijaksi lähtisi lapsen oma hoitaja tai muu vakituisesti yksikön palveluksessa oleva ammattilainen.
– Hieno ajatus, mutta voi osoittautua haasteelliseksi toteuttaa käytännössä. Hatkalaisten hakeminen on haasteellinen tehtävä. Lastensuojeluyksikkö on lastensuojelulain mukaan korkeintaan 7 lapsen yksikkö ja siellä työskentelee 7-9 ammattilaista 24/7 työehtosopimuksen mukaisessa jaksotyössä. Työvuorolista laaditaan kolme viikkoa aikaisemmin ja työnantajan mahdollisuus määrätä työntekijä listan ulkopuolisiin töihin on varsin rajoitettu. Jos yksi ammattilainen lähtee useammaksi vuorokaudeksi kotiuttamaan karkumatkalla olevaa nuorta, se on pois yksikön kuuden muun lapsen tukemista, Närkki sanoo.
– Parempi vaihtoehto on sallia, että kyseistä palvelua voidaan ostaa alihankintana alan muilta ammattilaisilta. Tarvetta palveluiden hankkimiseen on sekä kunnilla että yksityisillä toimijoilla. Toteutuessaan esitetty vaihtoehto vain vakituisen henkilöstön käyttämisestä jäykistäisi lainsäädäntöä entisestään.
Lapsen liikkumisvapautta voidaan rajoittaa yksikön päätöksin korkeintaan seitsemän vuorokauden ajan. Sosiaalityöntekijä voi tehdä päätöksen liikkumisvapauden rajoittamisesta aina 30 vuorokauteen saakka. Liikkumisvapautta rajoitettaessa tulee päätökseen aina kirjata perustelu.
Suomessa lastensuojelu toteutuu valtaosin hyvin. Myös sijaishuollon palveluiden piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tuoda esiin asioita monen kanavan kautta. Hyvinvointiala HALI ry pitää kuitenkin tarpeellisena ja lastensuojelun laatua parantavana, että lakiesityksen mukaisiin asioihin kiinnitetään huomiota ja parannuksia tehdään jatkuvasti.
