Hyvinvointialat logo

Kannanotto: Sote-palvelut kaikkien saataville

27.12.2016

Hyvinvointialan liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry ovat sitoutuneita sote-uudistuksen seuraavien keskeisten tavoitteiden toteuttamiseen:

– Sote-palveluiden saatavuuden parantaminen
– Sote-palveluiden oikeudenmukaisen saatavuuden parantaminen / terveyserojen kaventaminen
– Arvioidun kustannusten kasvukehityksen taittaminen, kolme miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.

Näiden tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen edellyttää merkittävää tuottavuuden parantamista koko palvelujärjestelmässä. Se onnistuu vain todellisen sote-uudistuksen toteuttamisen myötä.

Jotta sote-uudistus saavuttaisi tavoitteensa, on siinä mielestämme toteutettava seuraavat toimenpiteet:

1. Järjestämisvastuun ja palvelutuotannon erottaminen maakunnissa
2. Palveluntuottajien välisen kilpailuneutraliteetin varmistaminen
3. Kansalaisten valinnanmahdollisuuksien lisääminen hoiva- ja hoitoketjujen eri tasoilla

Hallituksen lausunnolla olleessa esityksessä sote-palveluiden järjestämisvastuu oli erotettu sen omasta palvelutuotannosta vain peruspalveluiden osalta. Tämä erottaminen tapahtuu yhtiöittämisen kautta. Se luo samalla edellytykset tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin toteuttamiselle.

Peruspalveluiden osalta tuottajille, yksityisille ja maakunnan yhtiölle, kustannukset korvataan kokonaan tai pääosin kapitaatiomallilla. Jotta palvelumarkkinat kehittyisivät ja toimisivat sekä aito kilpailu säilyisi, on tärkeää, että markkinoille tulon kynnys on matala. Siksi peruspalveluiden tuottajaksi tulisi päästä suppealla palveluvalikoimalla, esimerkiksi ns. Brommelsin työryhmän esittämällä Omatiimi-mallilla. Myös kapitaatiokorvauksen asettamiseen liittyvät riskit ovat silloin hallittavissa.

Maakunnan palvelulaitoksen kaksoisroolista luovuttava

Hallituksen esityksen ongelmaksi muodostuu maakunnan palvelulaitoksen rooli ja tehtävät. Sille esitetään kaksoisroolia – sekä järjestäjän että tuottajan tehtäviä. Kokemukset sisäisistä tilaaja-tuottajamalleista ovat huonoja. Sisäinen tilaaja-tuottajamalli ei luo kannusteita etsiä tehokkaimpia ja vaikuttavimpia tuotannon ratkaisuja. Sote-uudistuksen keskeisenä ratkaisukeinona on ollut järjestämisvastuullisen tahon vahvistaminen. Esitetyssä palvelulaitosmallissa tuottajasta tulee järjestäjää vahvempi.

Valinnanvapaus myös erikoistasolle

Kansalaisten valinnanmahdollisuuksien lisääminen heidän tarvitsemiensa sote-palveluiden osalta on yksi sote-uudistuksen keskeisistä katalysaattoreista. Näin toimien voidaan lisätä kansalaisten osallistamista oman hoidon ja hoivan toteuttamiseen sekä samalla kirittää tuottajia palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Virkamiesesityksen mukaan valinnanvapaus on täysimääräisenä käytössä vasta 1.1.2023. Pitkä ja maakuntakohtaisesti liukuva siirtymäaika hankaloittaa huomattavasti uusien palveluntuottajien mukaantuloa vaikeuttamalla muun muassa aikataulun suunnittelua ja tarvittavien resurssien varmistamista. Omatiimin rinnalla on heti alusta lähtien sallittava laajempien palvelukokonaisuuksien tuottaminen ja valitseminen maakunnan määrittämän palvelusopimuksen ja muiden ehtojen mukaisesti.

Valinnanvapauden on koskettava laajasti myös erikoistasoa. Siksi asiakassetelin käyttöalueen on koskettava kaikkia sellaisia erikoistason palveluita, joissa asiakas voi tehdä valinnan tuottajien väillä. Tätä ei voi jättää maakunnan päätöksen varaan.

Toivomme, että yllä esitetyt näkemykset otetaan huomioon aluehallinto- ja sote-uudistuksen valmistelussa.

Ulla-Maija Rajakangas                      Ismo Partanen
toimitusjohtaja                                   toiminnanjohtaja
Hyvinvointialan liitto                       Lääkäripalveluyritykset ry

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot