Työtaistelut eivät saa vaarantaa ihmisten henkeä ja terveyttä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen niin kutsutusta suojelutyölainsäädännöstä, joka varmistaa kriittisten toimintojen turvaamisen myös työtaisteluiden aikana. Nykytilanteessa suojelutyön toteutuminen on epävarmaa, ja aiemmat sosiaali- ja terveysalan lakot ovat osoittaneet, että tilanne vaatii pysyvää ratkaisua.
Esityksen mukaan työntekijäjärjestöillä olisi niin kutsuttu huolehtimisvelvollisuus, eli velvollisuus huolehtia siitä, että työtaistelut eivät estä tiettyjen välttämättömien, laissa lueteltujen toimintojen jatkumista. Tätä voitaisiin toteuttaa joko rajaamalla työtaisteluja tai sallimalla suojelutyö. Jos työnantaja ei pystyisi turvaamaan kriittisiä palveluja käytettävissään olevilla keinoilla, huolehtimisvelvollisuuden laiminlyönti johtaisi työtaistelun kieltoon. Lisäksi lakiin sisältyisivät työnantajan oikeussuojakeinot ja hätätyön käyttöä koskevat säännökset.
Hali on jo aiemmin todennut, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot on pystyttävä turvaamaan myös työtaistelujen aikana. Nykyinen lainsäädäntö ei tähän riitä. Hoitoalan työtaistelujen aikana on kahdesti jouduttu säätämään väliaikainen potilasturvalaki, koska työntekijäjärjestöt eivät ole antaneet suojelutyötä.
Työtaistelujen rajaaminen tai suojelutyön salliminen ei voi olla vain työntekijäjärjestöjen hyväntahtoisuuden varassa. Vuoden 2022 hoitajalakon yhteydessä työntekijäjärjestöt totesivat julkisesti, että potilasturvallisuus on työnantajan vastuulla. Käytännössä työnantajalla ei kuitenkaan ollut keinoja huolehtia vastuustaan – ellei keinona pidetä sitä, että työnantajan olisi tullut suostua kaikkiin työntekijäpuolen vaatimuksiin.
Uusi laki selkeyttäisi vastuukysymyksiä: kriittisten toimintojen turvaaminen ei olisi pelkästään työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijäjärjestöillä olisi lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus. Tämä turvaisi perusoikeuksien toteutumisen työtaistelun aikana. Kukaan tuskin hyväksyy tilannetta, jossa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten henkeä ja terveyttä käytetään neuvotteluaseena.
Toisin kuin palkansaajien keskusjärjestöt ovat väittäneet suojelutyöstä antamassaan lausunnossa, suojelutyölainsäädännölle on selkeä tarve. Sen ovat osoittaneet vuoden 2007 ja 2022 hoitoalan työtaistelut. Vaikka näin kriisiytyneitä tilanteita ei onneksi ole usein, vaikutukset olisivat pahimmillaan olleet erittäin vakavia. Ei ole kestävää, että ihmisten henki ja terveys turvataan tilapäisillä, tapauskohtaisesti säädetyillä laeilla.
Hallitus toteaa esityksessään, että suojelutyöstä on säädettävä pysyvästi ja ennakoitavasti. Samalla varmistetaan, että työtaisteluoikeus ja suojeltavat oikeushyvät punnitaan tasapainoisesti. Tämä on kaikkien osapuolten etu.
Työtaisteluoikeus on olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa, eikä työtaisteluoikeus ole nyt katoamassa. Nyt kyse on siitä, että työtaistelut toteutetaan vastuullisesti myös kriittisten oikeushyvien osalta. Pääsääntöisesti tämä on toiminut vastuullisesti, tarvittaessa yhdessä neuvottelemalla – mutta niissä tilanteissa, joissa näin ei tapahdu, tarvitaan lainsäädännön tarjoamaa suojaa.
