Lisätalousarviossa hyvinvointialueille myönnettiin valtionavustusta, jonka käyttötarkoitus on herättänyt kysymyksiä. Toiminnan vakiinnuttamiseen tarkoitettu rahoitus mahdollistaa parempien toimintamallien sekä paremman yhteistyön kehittämisen.
Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa hyvinvointialueille myönnettiin 150 miljoonaa euroa rahoitusta, jota saa käyttää lakisääteisiin palveluihin, eli esimerkiksi jonojen purkamiseen ja itse palvelujen tuottamiseen muutoinkin. Palvelusetelejä ja ostopalveluja kannattaa käyttää – jo yksin jonotilanne lähentelee kaoottista monin paikoin.
Samassa yhteydessä alueille myönnettiin myös 350 miljoonaa euroa valtionavustusta järjestämisvastuun siirtymisestä aiheutuviin tilapäisiin kuluihin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Tätä määrärahaa ei saa käyttää lakisääteisiin palveluihin. Käyttötarkoitusta on avattu tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa.
Yritykset ja järjestöt apuun
Yritykset ja järjestöt voivat tukea hyvinvointialueita toiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Valtionavustusta voi käyttää kaikkeen palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta edistäviin hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen yhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi kotihoidon ja asumispalvelujen vastuulääkärimallin laajentamiseen, tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen sekä tietojärjestelmien integraatiosta koituviin kustannuksiin, allianssimalleihin, hoidon tarpeen arvioinnin kehittämiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen.
Valtionavustus mahdollistaa myös hyvinvointialueen paremman tiedolla johtamisen kehittämisen. Hyvinvointialueen oman palveluntuotannon kustannukset ja muut perustiedot voi selvittää esimerkiksi konsulttiapua käyttäen. Kustannustietojen selvittämisen myötä alue pystyy vertailemaan palveluntuottajia ja kehittämään aidosti parempia palveluja.
Alueet voivat myös lisärahoituksen turvin parantaa varhaista tukea tarjoavia perhekeskustoimintamalleja sekä kehittää toimivia lasten ja perheiden palveluja alueen, kuntien sivistystoimen ja järjestötoimijoiden kesken. Järjestämisvastuun siirtymisestä aiheutuviin kuluihin lukeutuu myös esimerkiksi potilastietojärjestelmiin ja tukijärjestelmiin liittyvät integraatiokulut myös yksityisille kumppaneille.
Vuoropuhelu mahdollistaa toimivat palvelut
Kaikkein tärkeintä on vuoropuhelu eri toimijoiden välillä. Yritysten ja järjestöjen tarjoamat resurssit, kyvyt ja innovaatiot saadaan käyttöön vain, jos hyvinvointialueet luovat heidän suuntaansa jatkuvan keskustelukulttuurin. Keskusteluyhteyttä voi parantaa esimerkiksi järjestämällä yleisiä keskustelutilaisuuksia, joissa alue kertoo tavoitteistaan ja tilanteestaan sekä toimialakohtaisia keskusteluja tuottajien kanssa. Lisäksi tarvitaan kahdenvälisiä tapaamisia, joissa päästään hiomaan räätälöityjä ratkaisuja alueen tarpeisiin ja suoraan hankintoihin liittyviä keskusteluja.
