Palveluseteli on tuoreen, Vaana Oy:n teettämän selvityksen mukaan monin osin toimiva tapa järjestää palvelut. Seteliä käyttäneet asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä palvelujen laatuun, seteli on lisännyt yritysten määrää ja parantanut pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Myös kunnat ovat kokeneet palvelusetelin käytön ostopalveluja ketterämpänä ja edullisempana tapana järjestää palvelut.
Selvityksestä ilmenee, että kuntapäättäjät ja kunnissa palvelusetelin parissa työskentelevät työntekijät näkevät palvelusetelin käytön laajentamiselle olevan perusteita erityisesti terveyspalveluissa.
– Enää puuttuvat kuntien päätökset ottaa palveluseteli laajasti käyttöön terveyspalveluissa. Meillä on jo palvelusetelilaki, joka antaa mahdollisuuden tähän. Yksityisen puolen kapasiteettia kannattaisi hyödyntää tosissaan. Hallituksen kaavailemaa tuhannen lisälääkärin palkkaamista terveyskeskuksiin ei tarvita. Tarvittavat lääkäriresurssit ovat jo yksityisellä sektorilla, Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas korostaa.
– Maan hallituksen tavoite turvata ihmisille terveyskeskustasoiseen hoitoon pääsy viikon sisällä on täysin mahdollista toteuttaa jo vaikka heti. Kuntien ei tarvitse odottaa hallituksen päätöksiä, vaan ne voivat myöntää palvelusetelin terveyskeskusaikaa jonottamaan joutuville jo nyt.
Palvelusetelin arvon määrittäminen keskeistä
Palvelusetelin arvon määrittäminen on koko palvelusetelijärjestelmän toimivuuden kannalta olennaista. Setelin arvon riittämättömyys on myös Vaanan selvityksen mukaan niin palveluntuottajien kuin kuntienkin huoli.
– Palvelusetelin arvon tulee vastata kunnan oman palvelutuotannon kustannuksia. Tämä kannustaa myös kunnan omaa palvelutuotantoa kirittämään toimintaansa, Rajakangas sanoo.
Palvelusetelin käyttöä tulee lisätä myös hoivapalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Palvelusetelillä voidaan taata esimerkiksi se, että jokainen asumispalveluja tarvitseva vammainen tai iäkäs ihminen voi itse tai tuetusti valita paikan, jossa haluaa asua.
Vaanan selvityksessä nousee esiin myös erittäin tärkeä huomio tiedon kulun heikkoudesta. Rajakangas uskoo, että jo nykyisiä palvelusetelikäytäntöjä kyettäisiin parantamaan, jos keskusteluyhteydet olisivat auki.
– Palveluseteliin oikeutetut eivät välttämättä tiedä setelistä ja palveluntuottajia ei kuulla palvelusetelilinjauksia tehtäessä. Kunnat toivovat vastauksissaan, että yhteistyötä yrittäjien kanssa saataisiin lisättyä, Rajakangas muistuttaa.
