SAK järjestää poliittisen mielenilmauksen 2. helmikuuta kello 11 alkaen Helsingin Senaatintorilla.
Hyvinvointialan liiton työehtosopimusten osapuolista Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on kehottanut jäseniään osallistumaan mielenilmaukseen. Myös ERTO on ilmoittanut heidän jäsenillään olevan halutessaan oikeus olla poissa työstä mielenilmaisuun osallistumisen vuoksi. Kukin jäsen päättää osaltaan, haluaako jäädä pois työstä vai ei. On myös mahdollista, että mielenilmaukseen voisi osallistua muiden liittojen jäseniä tai järjestäytymättömiä työntekijöitä.
Jos työntekijä on poissa työstä osallistuakseen poliittiseen mielenilmaukseen, kyse on poliittisesta lakosta. Poliittinen lakko katsotaan lailliseksi, jos se tosiasiallisesti kohdistuu vain poliittisiin päättäjiin eikä sen yhteydessä esitetä omaa työehtosopimusta koskevia vaatimuksia. Jos työehtosopimukseen perustuvia vaatimuksia esitetään, työnantajan tulee olla yhteydessä Hyvinvointialan liittoon.
Työnantajan muistilista poliittisen lakon varalle
- Työntekijä voi laillisesti poistua työpaikalta kesken työvuoron tai olla tulematta lainkaan työvuoroon osallistuakseen mielenilmaukseen.
- Työntekijän pitää ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle samoin kuin muistakin poissaoloista. Työjärjestelyjen varmistamiseksi työnantajan on syytä etukäteen tiedustella työntekijöiltä aikovatko he olla poissa työstä osallistuakseen mielenilmaukseen 2.2.2018.
- Mielenilmaukseen osallistumisesta johtuva poissaolo on työntekijälle palkaton.
- Joukkoliikenteeseen ilmoitetut häiriöt voivat myös estää tai vaikeuttaa työpaikalle pääsemistä perjantaina. Lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa päiväkotien ja koulujen toiminnan mahdolliset häiriöt. Näissäkin olosuhteissa työntekijä vastaa siitä, että hän pääsee saapumaan työvuoroonsa. Tällaisissa tilanteissa työpaikalla voidaan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan sopia muista työjärjestelyistä, esimerkiksi etätyöstä. Asianmukaista tällöinkin on se, että asiasta sovitaan työpaikalla hyvissä ajoin ennen perjantaita. Mikäli työntekijä ei pysty tulemaan työvuoroonsa eikä työtä saada muutoinkaan järjestettyä, työntekijän poissaolo on palkaton.
- Jos osa työhaluisista työntekijöistä jää ilman työtä sen takia, että töiden järjestäminen ei onnistu lakkoon osallistuvien poissaolon vuoksi, kyseisille työntekijöille on maksettava palkka myös siltä ajalta, kun he ovat ilman työtä.
- Jos työntekijän poissaolo 2.2. johtuu mielenilmaukseen osallistumisen lisäksi jostain muusta syystä, kuten sairaudesta tai vuosilomasta, noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta. Sen mukaan poissaolon syyksi katsotaan se syy, joka on alkanut aikaisemmin. Palkanmaksuvelvollisuus määräytyy tällöin ensiksi alkaneen poissaolon syyn perusteella.
- Koska kyse on laillisesta lakosta, työntekijään ei saa kohdistaa haitallisia seuraamuksia mielenilmaukseen osallistumisen vuoksi. Mielenilmaukseen osallistuminen ei esimerkiksi ole irtisanomisperuste tai syy antaa varoitusta työntekijälle.
