Lain mukaan hyvinvointialueen pitää tarjota ympärivuorokautisen palveluasumisen paikka ikääntyneelle viipymättä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.
Tällä hetkellä moni ikääntynyt joutuu odottamaan hoivakotipaikkaa liian pitkään.
Hali selvitti hyvinvointialueiden jonotilannetta vuoden 2024 alkupuolikkaasta.
Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta.
Laissa säädetty kolmen kuukauden takaraja täydentää pääsääntöä, mutta ei oikeuta viivyttämään toimeenpanoa.
Hyvinvointialueet tulkitsevat lakia väärin. Hoivakotipaikka tulisi tarjota sitä tarvitsevalle ikäihmiselle viipymättä. Laissa mainittu kolme kuukautta on lainmukainen maksimiodotusaika, ei normi. Tuhannet ikäihmiset joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa heille riittämättömien tai sopimattomien palvelujen piirissä.
Samalla kun tuhansia ikääntyneitä pidetään epäinhimillisen pitkään hoivajonoissa, yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa on tuhansia paikkoja tyhjillään. Hoivakotipaikkoja olisi siis tarjolla, mutta hyvinvointialueet eivät hyödynnä tätä resurssia riittävästi.
Elämänsä viimeisiä kuukausia tai vuosia elävien ikäihmisten jonotuttaminen on paitsi inhimillisesti kestämätöntä, myös taloudellisesti lyhytnäköistä.
Koko maassa voitaisiin säästää kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, jos vanhukset pääsisivät hoivakotiin sen sijaan, että heitä jonotutettaisiin kalliissa ja heille sopimattomissa palveluissa.
Vaikka ikäihmisten oikeus riittäviin ja oikea-aikaisiin sote-palveluihin on kirjattu lakiin, se ei valitettavasti aina toteudu. Miten hoivapaikkaa haetaan, kuinka kauan sitä voi joutua jonottamaan ja minkälaisia oikeuksia laki takaa ikääntyneelle? HALI kokosi ohjeen ikäihmisten ja heidän läheistensä tueksi. Lisätietoja löydät täältä.