Sote ei ole valmis, mitä voimme oppia naapurivaltioilta?

Millaisia oppeja muiden maiden sote-järjestelmistä voitaisiin Suomeen ottaa? HALIn elinkeinoasiantuntija Ville Laakso pohtii blogissaan

Suomen sote-järjestelmä on kaikkea muuta kuin valmis, vaikka sote-laeista saatiin eduskunnan päätös kesäkuun lopulla. Hoitojonot kasvavat, hoitajapula on vakava ja väestö ikääntyy. Näihin asioihin ei sote-uudistus tuo juurikaan parannuksia. Vanhat ongelmat odottavat edelleen ratkaisua, ja lähitulevaisuudessa on edelleen tehtävä uudistuksia sote-järjestelmään. Nyt onkin sopiva hetki kääntää katse naapurimaihin ja pohtia, olisiko niiden sote-järjestelmistä saatavilla hyödyllisiä oppeja Suomeenkin. Ohessa on kolme kansainväliseen vertailuun perustuvaa ehdotusta, joita kannattaisi Suomessakin kokeilla.

	Valinnanvapaus perusterveydenhuollossa	Riittävän oman palvelutuotannon vaatimus	Potilasdirektiivi implementoitu oikein	Hoitotakuu
Suomi ennen sote-uudistusta	Ei	Ei	Ei	90 päivää
Suomi sote-uudistuksen jälkeen	Ei	Kyllä	Ei	90 päivää
Ruotsi	Kyllä	Ei	Kyllä	3 päivää
Norja	Kyllä	Ei	Ei*	Ei säädettyä hoitotakuuta perusterveydenhuollossa, ESH 30 päivää
Tanska	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei säädettyä hoitotakuuta perusterveydenhuollossa, ESH 60 päivää

Tiukempi hoitotakuu

Suomen perusterveydenhuollon 90 päivän hoitotakuu on kansainvälisessä vertailussa musta lammas. Terveydenhuoltoon jonottaminen on suorastaan suomalaisten kansallinen tapa, millä on erittäin vahingollisia seurauksia. Jonottamisen aikana terveysongelmat todennäköisesti pahenevat. Pitkät jonot ovat myös eriarvoistavia, sillä varakkaat voivat hakeutua omakustanteisesti yksityiselle, kun muut jonottavat viikkotolkulla julkiseen palveluun.

Hoitotakuuta tulisi siis Suomessakin kiristää vähintään pohjoismaiselle tasolle. Yksistään lainsäädännön tiukentaminen ei riitä, vaan hoidon saatavuuden tosiasialliseksi parantamiseksi tulisi ottaa kaikki resurssit käyttöön, myös yksityinen ja kolmas sektori. Toimivassa järjestelmässä potilaat saisivat palvelusetelin, jos hoitotakuuaika ylittyy. Palvelusetelin avulla he voivat hakea tarvitsemansa palvelun yksityiseltä tai järjestötoimijalta. Esimerkiksi Tanskassa tämä malli on käytössä jopa erikoissairaanhoidossa: jos potilaan odotusaika ylittää tanskalaisen hoitotakuun (2 kuukautta), tulevat valinnan piiriin myös yksityiset ja ulkomaiset sairaalat, joiden kanssa julkisella järjestäjällä on sopimus.

Laajempi valinnanvapaus

Suomessa pitäisi valjastaa valinnanvapaus Ruotsin tapaan parantamaan sote-palveluiden laatua. Ruotsissa palveluiden tuottajiksi hyväksytään kaikki toimijat, jotka täyttävät maakäräjien ennakkoon asettamat kriteerit. Ruotsalainen sote-asiakas voikin parhaimmillaan valita hoitopaikkansa laajasta joukosta erilaisia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajia.

Suomessa sen sijaan tuotanto on lähtökohtaisesti julkista, mutta yksittäisiä terveysasemia on voitu erikseen ulkoistaa yksityiselle toimijalle. Suomalaisen sote-asiakkaan valinnanvapaus tapahtuu kuitenkin pääosin julkisomisteisten hoitoyksiköiden välillä.

Ruotsissa sote-tuottajat joutuvat alituiseen kiinnittämään huomiota palvelutuotantonsa laatuun ja saatavuuteen, sillä muutoin asiakkaat saattavat siirtyä toiselle palveluntuottajalle. Suomessa palveluntuottajilla ei ole vastaavaa kannustinta. Ruotsalaisesta valinnanvapausmallista on syytä huomata, että tuottajille maksettava korvaus on aina kiinteä, eikä hintakilpailua täten ole. Tuottajat eivät myöskään voi kieltäytyä asiakkaistaan. Sote-järjestelmä kehittyy alhaalta ylöspäin, kun kaikki tuottajat ottavat asiakkaiden hyväksi kokemat toimintatavat käyttöön ja välttävät sellaista toimintaa, josta asiakkaat eivät pidä – kuten pitkiä jonoja.

Vertailukelpoinen tieto

Vanha sanonta ”älä osta sikaa säkissä” kehottaa tutustumaan huolellisesti tuotteeseen ennen ostamista. Vaikka asiakkaat eivät julkisia sote-palveluita varsinaisesti itse ostakaan, heidän olisi tärkeää tutustua palvelun laatuun ja esimerkiksi keskimääräisiin jonotusaikoihin. Myös toimiva valinnanvapaus edellyttää sitä, että asiakkailla on käytettävissään kylliksi tietoa valinnan tekemiseksi.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tällaisen vertailun tekeminen on tehty asiakkaille helpoksi, sillä kansallisilta verkkosivuilta löytyy kootusti ajantasainen tieto saatavilla olevista lääkäreistä, jonotusajoista ja palveluista. Ruotsissa asiakkaat voivat myös jättää sivuille julkisia arviointeja saamastaan palvelusta.

Suomalaiset sote-asiakkaat ovat tottuneet ostamaan sian säkissä. Useimmiten tarjolla on vain yksi terveysasema, ja vaikka vaihtoehtoja olisikin, on vertailun tekeminen hyvin vaikeaa. Ruotsalainen järjestelmä, jossa asiakkaat voivat arvioida ja vertailla terveyskeskusten palvelun laatua, jonotusaikoja ja potilastyytyväisyyttä, olisi Suomeenkin erittäin tervetullut.

**

On tietysti selvää, ettei Suomi voi kopioida sote-järjestelmää toisesta maasta. Suomen tulee rakentaa oma järjestelmänsä, mutta nyt toteutettavan sote-uudistuksen tapainen hallinnollinen uudelleenjärjestely ei riitä kroonisten ongelmien ratkaisuksi. Ulkomailla toimiviksi todettuja ratkaisuja kannattaisi soveltaa myös Suomessa.

• hoiva