Hyvinvointialat logo

Sote-järjestöjen uudet uomat

26.6.2017

Järjestöjen roolin selventäminen oli jäädä sivuraiteelle sote-uudistuksen junan edetessä täyttä höyryä. Kuukausi sitten maan hallitus kuitenkin koosti ja täsmensi linjauksiaan järjestöjen osalta.

Linjaukset otettiin hyvin vastaan, mutta osin epätietoisuus jatkuu. Varsinaisen palvelutuotannon harjoittamisen osalta järjestöjen tilanteen voi sanoa olevan selvempi.

Palveluntuotanto on erotettava yleishyödyllisestä toiminnasta, jolloin vaikkapa valinnanvapausmarkkinoilla järjestö voi toimia tuottajana kuten muutkin. Yhtiöittämistä ei vaadita, mutta rajanvedon on oltava selvä.

Tilanne voi aiheuttaa myös päänvaivaa.

Avautuvalle sote-markkinalle halajavan järjestön onkin aloitettava siitä, että tunnistaa mikä omassa toiminnassaan on palveluntuotantoa ja siirryttävä toiminnan eriyttämiseen yleishyödyllisestä toiminnasta jo nyt. Eriyttäminen voi tapahtua toiseen yhdistyksen, säätiöön tai yhtiöön. Monikasvoisessa järjestökentässä tämä on tosin monelle ollut arkipäivää jo pitkään.

”Pärjäämistä helpottanee se, että päätöksiä tekee jatkossa mahdollisimman pitkälti palveluja käyttävä ihminen itse.”

Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta hallitus linjaa tilanteen järjestöille suotuisaksi. Valinnanvapauden tulee tästäkin syystä olla asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluissa mahdollisimman laaja.

Hieman hatarammaksi tilanne menee yleishyödyllisten järjestöjen osalta. Niille hallituksen linjausten oli tarkoitus tuottaa huojennusta, ja sitä ne osin tekivätkin: kuntayhteistyö voi jatkua, ja maakuntayhteistyö tuoda uusia mahdollisuuksia. Järjestämislakiesitys mainitsee yhteistyön myös kuntien velvollisuudeksi, ja samaa velvoitetta oltaneen lisäämässä pykälään myös maakunnille. Hyvä.

”Mutta sitä ei tiedä vielä kukaan, mikä tulee olemaan reaalimaailma.

Mitkä rahat kunnilla ja maakunnilla tähän on tosiasiallisesti käytettävissä? Riittävätkö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osoitetut rahat, kun kunnilta katoavat sote-rahat maakuntiin? Entä mitä maakunnat niillä tekevät? Onko pientenkin järjestöjen jatkossa yhtä ketterää toimia ison maakunnan kanssa kuin tähän asti kunnan kanssa? Kuntien ja maakuntien tilanteet, osaaminen ja halu myös vaihtelevat jo nyt.

Hyvä, että valtakunnallisessa valmistelussa herättiin järjestöjen roolin selkeyttämiseen. Seuraavassa vaiheessa maakuntien ja kuntien on alettava muotoilla uusia roolejaan myös järjestöyhteistyön suhteen.

Myös järjestöjen itsensä oltava hyvin aktiivisia uusien maakuntien ja kuntien suuntaan. Mahdollisuuksia ei ole padottu, mutta uudet uomat toiminnalle on paikoin löydettävä.

Alueuudistus.fi -sivuilta linjauksista järjestöjen osalta lisää täällä:
http://alueuudistus.fi/jarjestot

Ulla-Maija Rajakangas
toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot